Törmäsin tänään erääseen ensimmäisistä suomalaisista esimerkeistä. Pirkka on kuvannut reseptinsä microdata-formaatissa, ja palkkioksi tästä työstä Pirkan hakutulokset erottuvat hienosti muista perustuloksista. Suoraan hakutulossivulla näkyy pikkukuva, valmistusaika sekä ravintoarvo. Ainoa kauneusvirhe kuvauksessa lienee virheellinen kalorimäärä: kevyimmätkin jauheliha-pekonipihvit sisältävät todennäköisesti enemmän kuin 0 kcal.

Miten homma sitten käytännössä onnistuu? Jos kurkistetaan Pirkan reseptisivun sivukoodiin, vastaus löytyy helposti. Tageihin on ripoteltu itemprop-attribuutteja, jotka kertovat tietotyypin ja kuvaavat sisällön standardissa vaaditussa asussa. Esimerkiksi valmistusaika kuvataan span-tagin itemprop-attribuutissa totalTime, jonka sisältö “PT45M” vastaa ISO 8601 -standardin mukaista keston kuvausformaattia.

Google on koonnut Webmaster Tools -tukisivulle hyvän rich snippets-paketin, josta löytyy lisäopastusta ja ohjevideoita eri tietotyypeille.

Vielä vastaavia esimerkkejä näkee harvakseltaan, mutta uskon että lisämerkkaus kannattaa ja että erottuvalla tuloksella on positiivinen vaikutus klikkausprosenttiin. Oletko sinä törmännyt vastaaviin esimerkkeihin kotimaisilla sivustoilla, tai oletko kenties ehtinyt jo kokeilla microdata-merkkausta? Kuulisin mielelläni vastaavista esimerkeistä ja tuloksista.

“Tietoa kerätään niin sanottujen evästeiden avulla. Eväste on yksi internetin perustyökaluista. Se on pieni tiedosto, jonka mikä tahansa verkkosivusto voi tallentaa käyttäjän nettiselaimeen. Se sisältää yleensä lähinnä henkilökohtaisen käyttäjänumeron.”

Eväste on selainkohtainen, ei henkilökohtainen. Useassa perheessä läppäri tai muu laite on yhteiskäytössä. Jos myös käytetty selain on yhteiskäytössä, esim. mainosverkoston selainkohtainen eväste ei osaa erottaa onko koneella perheen 13-vuotias tytär vai 47-vuotias äiti.

“Käytännössä eväste on nimilappu, jonka sivusto liimaa kävijän rintaan. Sama sivusto voi lukea nimilapun, kun käyttäjä myöhemmin palaa.”

Eväste on kuin numerolappu, ja yksilöi kantajaansa yhtä paljon kuin lihatiskin jonotusnumero. Ja lisäksi, se ei ole kävijän rinnassa vaan selaimen muistissa (kts. edellinen kohta).

“Yhteisöpalvelu Google+:n tykkää-nappula lähettää selaimeen Googlen evästeen. Näin tapahtuu myös, jos sivuilla on Googlen mainoksia tai jos se käyttää Googlen analytiikkaohjelmistoa kerätäkseen tietoa verkkoliikenteestä. Näidenkin evästeiden keräämiä tietoja on teknisesti mahdollista yhdistää käyttäjätiliin syötettyihin henkilökohtaisiin tietoihin.”

Google Analytics niputetaan tässä väärään seuraan. Se asettaa toki oman evästeensä selaimeen, mutta se on ns. ensimmäisen osapuolen eväste, eli sen asettaa sivusto joka on ottanut Google Analyticsin käyttöön. Esimerkiksi tämän blogin tapauksessa leevikokko.com – ei google.com. Googlen omat Analytics-käyttöehdot kieltävät yksiselitteisesti henkilödatan tallennuksen. Näiden väitteiden tueksi olisi aina mielenkiintoista nähdä teknisiä kuvauksia siitä, miten väitetty yhdistäminen tapahtuisi. Esimerkiksi: miten Google yhdistäisi minkä tahansa tässä blogissa käyneen selaimen __utmz -evästeen sisällön selainta käyttäneen surffaajan henkilökohtaisiin tietoihin?

Magia lienee käsittääkseni osaltaan Facebook-mainonnassa, jota Haavisto on tehnyt ansiokkaasti. Selvennykseksi: faneja on siis mahdollista “ostaa” mainonnan avulla.

Facebookin mainosratkaisut ovat mainostajan kannalta paitsi yleisesti ottaen innovatiivisia, ne on myös tehty siten, että tavallisen Facebook-käyttäjän on varmasti ajoittain vaikeaa erottaa mainossisältöä kavereiden spontaanisti tuottamasta status-, linkki- ja kuvavirrasta. Alla esimerkin vuoksi ruutukaappaus Facebookin mainonnanhallinnasta, jossa voi esim. luoda mainoksen, joka on itse asiassa ns. Page Post Like Story. Tällöin ryhmä, jolle mainontaa kohdistetaan, näkee kun heidän ystävänsä alkaa mainostettavan sivun faniksi.

Kampanjan kohdistustavat saavat jokaisen mediamyyjän kuolaamaan. Mikäli YLE Areena haluaisi jostakin syystä kosiskella faneiksi pääkaupunkiseudulla asuvia 20-50 -vuotiaita korkeakoulutettuja sinkkunaisia, jotka eivät ole vielä Areenan faneja (heitä on Facebookissa muuten 3580), valitulla kohdennuksella mainoksen näkisivät vain tähän ryhmään kuuluvat käyttäjät.

Inside Networkin PageData -palvelun fanimäärien kehityskäyrien kulmakertoimista teen johtopäätöksen, että Haaviston Facebook-mainoskampanja on aloitettu itsenäisyyspäivän jälkeen, ja sen päiväbudjettia on kasvatettu joulun alla. Ja Niinistön Facebook-fanien ostokampanja lienee käynnistetty uudenvuoden juhlinnan jälkeen. Ja jos ei olisi aloitettu, Haavisto olisi kaiketi mennyt tähän päivään mennessä ohi faneissa laskettuna.

Mikähän valtamedia osaisi ensimmäisenä kysellä presidenttiehdokkailta

1. miten fanit on saavutettu,
2. miten paljon FB-mainontaan on laitettu kaikkiaan rahaa,
3. miten suuri osa tästä rahasta on kulunut Like-peukkujen hankintaan ja
4. miten suuri on ollut ostetun fanin hinta?

Täsmennyksenä vielä, ettei fanien ostaminen sinänsä ole minusta mitenkään tuomittavaa. Mainontaahan se on siinä kuin mikä muukin tahansa, mutta näiden fanimäärien yllättävää kasvua hämmästelevien kirjoitusten rinnalla näkisin mieluusti välillä myös hiukan syventävää analyysia siitä miksi näin tapahtuu.

Mielelläni kuulen myös, mikäli tekemäni olettamat ehdokkaiden Facebook-kampanjoista ovat vääriä.

ps. Search Engine Landista löytyy mm. tämä hyvä kirjoitus Facebook-peukun hinnoittelusta ja kampanjointitavoista.

http://www.facebook.com/insights/

Sivut (Pages)

Mikäli kuulut yhden tai useamman Facebook-sivun ylläpitäjiin, näet Insights-pääsivulla yhteenvedon kaikkien näiden sivujen yleistilanteesta. Klikkaamalla “View Insights” pääset tarkastelemaan sivukohtaisia raportteja lähemmin. Facebook-sivun statistiikat on jaettu “Users” ja “Interactions” -osioihin, joista ensinmainittu listaa lähinnä yleisiä käyttäjämääriä sekä tykkääjien (Likes) demografiadataa Facebookin ikäjakaumin esitettynä sukupuolittain ja jälkimmäinen sitä millainen sisältö aiheuttaa käyttäjissä reaktioita (feedback-%).

Sivujen analytiikassa kiinnitän itse huomiota vaikkapa siihen, miten Facebook-sivun ja oman sivuston demografiat eroavat toisistaan. YLE Areenan kohdalla tilanne esimerkiksi on se, että Facebook-tykkääjistä pieni enemmistö on naisia, kun taas areena.yle.fi -sivuston puolella prosentit ovat tasan toisin päin ja pieni enemmistö käyttäjistä miehiä.

Lisäksi kannattaa tarkastella vaikkapa sitä millaisina päivinä käyttäjät ovat piilottaneet feedistään fanisivun päivitykset (Unsubscribes) tai lopettaneet sivusta tykkäämisen (Unlikes). Nämäkin tiedot löytyvät helposti kuvaajista, ja auttavat ymmärtämään millaiset sivun statuspäivitykset aiheuttavat faneissa ihottumaa.

Sivusto (Websites)

Facebook näkee hyvin paljon dataa käyttäjiensä suhteesta sivustoosi–esim. käyttäjien statukseensa kopioimat yksittäisten sivujen osoitteet ja miten muut käyttäjät näkevät ja klikkaavat näitä linkkejä. Jos lisäksi omalla sivustollasi on Facebook-interaktioita hyödyntäviä plugineita (esim. Like-nappi), Facebook luonnollisesti näkee miten monta kertaa Like-nappia on tykätty milläkin sivustosi sivulla, miten monta kertaa ne näkyvät Facebookissa muille käyttäjille feedissä, ja miten paljon tykkäyslinkkejä feedissä klikataan ja siirrytään sivustollesi. Facebook ei kuitenkaan näytä tätä dataa sinulle, ennen kuin olet verifioinut Facebookin meta-tagilla että kyseessä on sinun hallinnassasi oleva sivusto.

Verifiointiprosessi muistuttaa täysin esim. Googlen Webmaster Tools -työkalun vastaavaa. Klikkaa Insights-sivun oikeassa ylälaidassa olevaa “Insights for your Website” -nappia, jolloin aukeaa oheisen kuvan kaltainen dialogi. Syötä Domain-kohtaan sivustosi osoite ja valitse alasvetovalikosta Facebook-sivusi. Alle ilmestyy meta-tagi, joka sinun tulee lisätä sivustosi lähdekoodiin. Vilkaisemalla YLE Areenan lähdekoodia voit löytää tämän tagin. Kun homma on hoidossa, paina “Get Insights”, niin pääset tarkastelemaan Websites-dataa lähemmin.

Ja dataa todella löytyy, pökerryttävän paljon. Raporttiosiot on jaettu neljään kategoriaan: Like Button, Send Button, Organic Shares ja Comments Box. Heti aluksi on mainittava, että dataa saa irti myös yksittäisestä sivusta, kunhan tajuaa klikata “Select page” -linkkiä raporttiotsikon alla. Käytän esimerkkinä YLE Areenan viime aikojen MM-lätkäilmiön ehdotonta hittiklippiä, Mertarannan reaktio Granlundin ilmaveiviin, joka on kerännyt tähän mennessä kymmeniä tuhansia peukkuja ja satojatuhansia katseluita.

Facebook näyttää mielenkiintoisesti vaikkapa tämän kyseisen sivun statistiikat Facebookin ja sivuston välisestä liikenteestä (kuva alla): linkki sivulle on raportointiajankohtana syntynyt Facebookiin 14 659 kertaa joko siten että käyttäjä on klikannut Like-nappia tai vaikkapa lisännyt linkin statukseensa. Impressioina laskettuna tämä on johtanut siihen, että linkki/tykkäys on näkynyt lähes 300-kertaisesti muille Facebook-käyttäjille, yhteensä n. 4,4 miljoonaa kertaa. Ja koska Facebook näkee ja laskee myös näihin linkkeihin kohdistuvat klikkaukset, klikkausten määrä (29 015) voidaan raportoida ja laskea linkeille keskimääräinen 0,66% click-through rate (CTR). Yksinkertaistaen: jokainen tykkäys tai linkin lisäys Facebook-statukseen on tuonut kaksi käyntiä Areenaan.

Kannattaa kiinnittää huomiota raporteista löytyviin demografiakaavioihin (esim. Like Button > Demographics), joista selviää mm. se millaiset ikä- ja sukupuoliryhmät useimmin tykkäävät sisällöistäsi, ja toisaalta millaiset ryhmät seuraavat näistä tykkäämisistä syntyviä linkkejä Facebookissa.

Eräs mielenkiintoisimmista raporttiosioista on Organic Shares, joka nimensä mukaisesti listaa www-osoitteita, joita käyttäjät jakavat leikkaa & liimaa -tyylillä statuksissaan. Jälleen kerran tästäkin raporttiosiosta löytyy kosolti CTR- ja taustamuuttujadataa.

Raporttien läpikäyntiin ja niihin tutustumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa ja lähteä tarkastelemaan yhteisösi verkko- ja sosiaalisen median strategian kautta, mitkä mittarit osoittautuvat omalle organisaatiolle tärkeäksi.

Kannattaa lisäksi huomata, että dataan pääsee käsiksi myös koneellisesti vaikkapa Graph APIn kautta, web-käyttöliittymä kun on ajoittain melko hidas.

Tarkempaa dokumentaatiota aiheesta löytää osoitteesta http://developers.facebook.com/docs/insights/

Päivitys on iso askel parempaan suuntaan etenkin sovelluksen yleisen käytettävyyden suhteen, mutta keskityn tässä postauksessa esittelemään puheentunnistusta käyttävän hakutoiminnallisuuden lähinnä siksi, että uskon puheohjauksen ja äänen tunnistukseen perustuvien teknologioiden tulevaisuudessa olevan keskeisiä sovelluksia jotka helpottavat ja piristävät arkea—laajemminkin kuin mitä tulee ääniavusteisten Google-hakujen tekemiseen.

Englannin lukuisten versioiden lisäksi puheentunnistuksen kielenä toimivat mm. Afrikaans, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, ja liuta aasialaisia kieliä.

Käyttöliittymä on yksinkertainen: klikattaessa mikrofonin kuvaa ruudulla sovellus kehottaa ”Speak now” ja näyttää taustalla äänen graafisena kuvaajana indikaationa siitä että sovellus kuuntelee käyttäjää. Sovellus tunnistaa kun lause on päättynyt, ja erittäin pian sen jälkeen kun ilmoitus ”Working” on tullut ruutuun, esiin tulee hakutulossivu josta voi tarkistaa miten hyvin puheentunnistus onnistui. Hakutulos ilmestyi ruudulle keskimäärin hyvin vauhdikkaasti.

Ensihavaintona voin sanoa ällistyneeni miten hyvälle tasolle puheentunnistus on edennyt. Kokeilin useita eri hakulauseita ja sanajärjestyksia, ja erityisesti keskityin tekemään motiiviltaan selkeitä ja yksityiskohtaisia hakuja. Kuten alla olevista esimerkeistä voidaan nähdä, usein tarvittu tieto oli saatavilla jo suoraan hakutulossivulla eikä tarvetta klikata hakutuloksia edes välttämättä tullut, mikäli yksinkertainen vastaus selkeään kysymykseen riitti.

Hyvänä esimerkkinä Googlen kannalta helposta hausta on suora kysymys [who won the formula 1 world championship in 1992] johon vastaus löytyy ensimmäisen hakutuloksen kuvaustekstistä.

Lisää hyviä esimerkkejä ovat myös kuvahakuun implisiittisesti viittaava [flag of kazakhstan]. Suoraan kysymykseen saa kelpo vastauksen myös esimerkissä [how to call a taxi in amsterdam] jossa sekä maksetussa että orgaanisessa kärkituloksessa on myös kätevästi mukana puhelinnumero.

Klassiseen työhaastattelukysymykseen [why are the manhole covers round] saa vastauksen nopeasti.

Monimutkaisten ja pitkien lauseidenkin kohdalla Googlen onnistumisprosentti puheentunnistuksessa on häkellyttävän hyvä, esimerkkinä tästä haku [what’s the average life expectancy of a human being].

Lopulta päätin kokeilla myös miten hyvin Suomen markkinassa toimisi käyttötapaus, jossa haluaisin tietää mitä elokuvia parhaillaan on tarjolla teattereissa. Haku [movie showtimes in helsinki] antaa erittäin laadukkaan vastauksen päivän tarjonnasta. Elokuvan nimen klikkaus vie sivulle, jossa näytetään elokuvakohtaisesti missä teattereissa, saleissa ja mihin aikaan esimerkkileffamme Black Swan pyörii. Klikkaamalla elokuvateatterin nimeä saa esiin esim. Finnkinon valtakunnallisen palvelunumeron lipun varaamista varten. Numeroon voi soittaa suoraan klikkaamalla sitä. Lisäksi ”Get directions” –painike avaa Maps-sovelluksen esitäytetyllä kohdetiedolla jolloin navigaatio kohteeseen on vaivatonta.

Mikäli kuitenkin päätän vielä etsiä lisätietoa elokuvasta ennen lipun ostoa, sekin käy näppärästi. Haku [black swan] palauttaa perustietoa elokuvasta, mutta koska tahdon lähinnä lukea elokuvasta käytyä keskustelua, avaan sovelluksen tähän versioon tuodun uuden toolbar-toiminnallisuuden pyyhkäisemällä ruutua ja valitsen ”Discussions” – hakutulos päivittyy ja kohdistuu valitsemaani tuloskategoriaan.

Googlen äänihakutoiminnallisuudet ovat tällä hetkellä saatavilla jo kaikilla merkittävillä mobiilialustoilla, ja on mielenkiintoista seurata miten alan toimijat alkavat hivuttaa äänentunnistusteknologiaa osaksi mobiilia käyttökokemusta. Kuten sanottu, mobiili haku on sinänsä vain yksi pieni osa tämän teknologian mahdollisuuksista. Mitä kaikkea onkaan mahdollista kehittää kun pian tunnistetaan laitteen lähipiirissä olevat puhuja(t), laitteen sijainti ja vaikkapa taustaäänet?

1. Virheilmoituksia voi pehmentää huumorilla sen sijaan että kerrot käyttäjälle “Bad Gateway” tai “404″,
2. käyttäjää voi houkutella konversiopolulla eteenpäin rohkaisevin ja rennoin painiketekstein – ei välttämättä aina “Submit” tai “Lähetä tiedot” ja
3. palvelun hitaudesta johtuvaa odottelua ja turhautumista voi lieventää humoristisin viestein.

Alla 25 hauskaa arkipäivän esimerkkiä siitä, miten muutamat verkkopalvelut ovat viime vuosien aikana huomioineet asian.

Brightkite: You must be logged in to do that

Compfight: Raiding flickr

Delicious: Is your c++ kung-fu strong?

Delicious: Something is horribly wrong

Etsy: The Geolocator is searching for itself right now

FeedBurner: Bang! Kapowww! Krakkk!

FeedBurner: We’re still playing with the bubble wrap

Flickr: Having a massage

Flickr: Now with 100% more statistical goodness!

Gmail: …and, we’re back!

Google Desktop: Not the usual yada yada

Jaiku: Who turned up the heat?

Last.fm: Come on in

Last.fm: Hit me

Picnik: Cross our hearts

Picnik: OHMIGOSH!

Picnik: Miten tehdä odottamisesta hauskempaa

Plaxo: I think I can

Plaxo: Signaling the mothership

Get Satisfaction: Snap!

Spock: Uh Oh

Tagged: Do we really need to explain this one?

Technorati: We set this in stone

Twitter: This way for juicy details

YouTube: Guru channel

Jokin aika sitten kuulin ConceptFeedback.com -nimisestä palvelusta, jonka kautta voi teettää verkkosivukonseptien nopeita arviointeja. Jututin palvelun perustanutta Anderw Follettia saadakseni paremmin selville mistä palvelussa on kyse.

Mikä on ConceptFeedbackin idea lyhyesti?

ConceptFeedback tarjoaa nopean tavan saada palautetta verkkosivukonsepteista tarkkaan valikoiduilta joukolta strategeja, copyja ja suunnittelijoita sekä käytettävyysasiantuntijoita. Arvioinnit valmistuvat kahdessa vuorokaudessa, sisältäen sekä kirjoitetun että visuaalisen palautteen, jonka pohjalta on helppo organisoida ja priorisoida suosituksia.

Miten ja miksi perustit palvelun, ja miten vanha se on?

Työskentelin markkinointipäällikkönä pienessä firmassa ja käytin jatkuvasti alihankkijoita esim. sivustojen, uutiskirjeiden ja mainoskampanjoiden luomisessa. Yleensä lähetimme alihankkijoilta tulleita drafteja ystäville ja kollegoille sähköpostitse palautteen toivossa, mutta usein palautetta ei tullut joko lainkaan tai siitä oli hankala vetää johtopäätöksiä. Muutaman perhepiirissä tehdyn kokeilun jälkeen päätin että tähän täytyy olla parempi tapa. Silloin syntyi idea ConceptFeedback –palvelusta, jossa ihmiset saisivat ulkopuolista, objektiivista palautetta asiantuntijasuunnittelijoilta.

Palvelu avattiin toukokuussa 2009.

Miten saitte kasaan varsin vaikuttavan ja monipuolisen listan asiantuntijoita näin lyhyessä ajassa?

Kun avasimme palvelun, aloitimme ilmaisena foorumina—joka on olemassa vielä tänäkin päivänä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana olemme saneet lähes 10000 jäsentä, joista suurella osalla on kokemusta esim. strategisesta tai visuaalisesta suunnittelusta, tai käytettävyydestä. Rankkausjärjestelmämme avulla pystyimme poimimaan parhaista parhaat ns. Eksperteiksi. Lisäksi hyödynsimme palvelun ulkopuolisia suhteita täydentääksemme asiantuntijajoukkoamme.

Kerro mitä eroa on käyttäjärooleilla “member” ja “expert”? Voiko kuka tahansa luoda tunnukset ja alkaa arvioida palveluun syötettyjä verkkokonsepteja?

Kyllä, kuka tahansa voi liittyä jäseneksi. Liittyminen on ilmaista, ja palautetta voi alkaa antaa vaikka saman tien. “Expert” –nimikkeen alla toimivat maksulliset konsulttimme olemme valinneet pitkän ja tarkan prosessin päätteeksi henkilökohtaisesti.

Mitä tarkoittavat “credits” ja “awards”?

Lisäsimme konseptiimme pelillisyyttä rohkaistaksemme jäseniä osallistumaan palvelussa. Mainepisteet ansaitaan tuottamalla laadukkaita arviointeja, joiden tuloksena muut antavat sinulle ääniä, ja voit voittaa palkintoja (awards). Etenet moniportaisessa arvojärjestyksessä (Newbie > Elite) saadessasi pisteitä. Palkinnon parhaasta arviosta jakaa arvioitavan konseptin omistaja. Palkinnot kasvattavat mainettasi ja rankkaustasi yhteisössä, ja saat myös “creditsejä” joiden avulla voit itse käyttää palvelun maksullista arviointiosiota.

Sivuston “roasting” kuulostaa hauskalta—hyvä idea! Jos ymmärsin oikein, kyseessä on isompi sivusto, jonka uudistuksen nostat itse yhteisön arvioitavaksi? Ovatko keskustelunne herättäneet näiden isojen firmojen huomion, ja millaista yleistä palautetta olette saaneet roastingista?

Se on hauskaa, ja yhteisö pitää siitä! Joillekin ihmisille on selkeästi terapeuttista saada äänensä kuuluville sivustouudistuksiin liittyen. Tähän mennessä grillattavana ovat olleet mm. American Airlines, Skype, ja GAPin logofiasko. Valitettavasti tietääkseni nämä kyseiset yhtiöt eivät ole keskustelua havainneet, mutta sen sijaan muutamat muut isot (rohkeat!) firmat ovat pyytäneet päästä roasting-listallemme!

Miten positioitte palvelunne suhteessa web-analytiikkaan? En nähnyt termiä “web analytics” kovinkaan montaa kertaa palvelussanne lukuunottamatta blogia—vaikkakin olen varma että kokeneet konsulttinne ymmärtävät analytiikan roolin palvelusuunnittelussa ja –optimoinnissa. Kun asiakkaanne lähettävät konseptejaan arvioitavaksi, saavatko asiantuntijanne käyttöönsä koskaan web-analytiikkadataa olemassaolevasta palvelusta konseptiarvionsa tueksi?

Eräs tulevaisuudensuunnitelmistamme on integroida web-analytiikka arviointiprosessiin. Koko yhteisölle laajasti ajateltuna tämä voi olla hiukan liikaa, mutta maksullisille asiantuntijoillemme analytiikan käyttö on kriittistä. Mietimme parhaillaan miten saisimme asiantuntijoillemme lukuja arvioinnin tueksi ilman, että meidän täytyy avata heille pääsy asiakkaamme analytiikkajärjestelmään. Tästä kuulet kuitenkin varmasti lisää tulevaisuudessa.

Miten kuvaisit asiakkaidenne maturiteettitasoa? Missä määrin he käyttävät muita asiakasymmärryksen työkaluja optimoinnissaan?

Useimmat asiakkaamme ovat kokeneita, mitä tulee verkon käyttöön. Tässä vaiheessa meillä on muutamia aikaisia omaksujia joilla on käytössään Google Analyticsin lisäksi vaikkapa UserTesting.com tai ClickTale. Palvelumme hyvä puoli on kuitenkin siinä, että sen käyttö sinänsä ei vaadi ymmärrystä verkosta. Palaute lähetetään sähköpostiisi, ja sen perusteella pääsee heti eteenpäin web-tiimin kanssa.

Keitä ovat kilpalijanne?

Meillä on paljon epäsuoria kilpailijoita, jotka tarjoavat verkkosivu- ja konversio-optimointia, mutta haluan ajatella että luomme uutta markkinaa tarjoamalla uniikkia, edullista palvelua verkkotyökalujen avulla. Lisäksi pystymme tuottamaan laaja-alaisempaa arviointipalvelua nopeammin kuin mikään toinen tuntemani tarjoaja.

Miten montaa asiakasta olette tähän mennessä auttaneet?

Tuhansia.

Missä asiakkaanne pääasiassa sijatsevat? Onko teillä yhtään suomalaista tai pohjoismaista asiakasta jonka voit nimetä?

Suurin osa on Pohjois-Amerikasta, mutta meillä on viime aikoina ollut myös muutamia eurooppalaisia asiakkaita, mm. Amsterdamista.

Onko teillä aikomuksia kansainvälistyä laajemmin?

Ei varsinaisesti, mutta palvelullamme on jo nyt laaja kansainvälinen pohja. Yhteisömme on maailmanlaajuinen, ja maksullisia asiantuntijoitakin on mm. Englannissa, Israelissa ja Kanadassa.

Kansainvälistymisestä puheen ollen—olet kuulemma käynyt Suomessa! Saanko kysyä mikä sinut tänne toi?

Vanhempani tarjosivat 30-vuotishääpäivänsä kunniaksi koko perheellemme risteilyn, jonka yksi pysähdyspaikka oli Helsinki. Vaikka vietimmekin kaupungissa vain yhden päivän, se oli mielestäni reissun paras. Muistutti paljon Minnesotaa, jossa vietin lapsuuteni. Olen myös jääkiekkoilija, joten siinäkin mielessä minulla on suhde Suomeen.

Kiitos haastattelusta, Andrew!

Tutustu palveluun osoitteessa http://www.conceptfeedback.com/

Oltuani yhteydessä palvelun suuntaan kävi ilmi, että sattumalta edellisen päivän tuotantoonsiirrossa canonical-tagi (joka on ko. palvelussa laajalti käytössä) oli mennyt rikki. Lisämausteensa virheen selvittelyyn teki se, että Webmaster Tools ei nähtävästi kertonut tästä mitenkään ylläpidolle välittömästi tapahtuneen jälkeen. Virhe tarkoitti siis käytännössä sitä, että canonical-tagin arvoon oli tullut merkkejä jotka eivät sinne kuuluneet. Tämän seurauksena Google-botti pyöri sivustolla sormi suussa, ei löytänyt canonical-tagissa määriteltyjä osoitteita ja hyvin pian tämän jälkeen (alle vuorokausi virheen tuotantoonviennistä) saitti putosi kokonaan indeksistä.

Onneksi palvelua hallinnoiva tiimi sai korjauksen nopeasti tuotantoon, ja jo alle vuorokauden sisällä tilanne normalisoitui virhettä edeltävään tilaan hakukonenäkyvyyden kannalta.

Jutun opetus? Jonkinlainen regressiotestaus kannattaisi ulottaa ainakin isoimpiin SEO-featureihin palveluissa, koska esimerkiksi kanonikalisointi voi tosiaan muuttua katastrofiksi–ja nopeasti.

Pitäisikö canonical-tagin käytöstä siis pidättyä kokonaan? Rand Fishkinin kommentti Dr. Peten postaukseen antaa mielestäni hyvän vastauksen tähän kysymykseen. Mikä tahansa SEO-feature väärin käytettynä voi aiheuttaa palvelun hakukonenäkyvyydelle suurtakin vahinkoa, mutta se ei saa olla syy jättää niitä käyttämättä. Kannattaa valita kullekin palvelulle sopivimmat tekniset tavat esim. tuplasisällön välttämiseksi, ja huolehtia siitä että nämä featuret koodataan (ja ylläpidetään) siten että vahinkojen todennäköisyys on minimoitu.

Jokaisen pienenkin asian voi aina tehdä vähän paremmin, myös liiketoiminnan johtamisessa. Tarvitaan tavoitteita, mutta myös välitavoitteita. Etenkin digitaaliset kanavat tarjoavat loistavan mahdollisuuden jatkuvaan kehitykseen—mahdollisuuden tehdä kaikki aina ”lite bättre”.

Tästä päästään toiseen verkkoliiketoimintaa ja jääkiekkoa yhdistävään asiaan: tilastoihin. Curren strategiseen lausahdukseen on ikään kuin sisäänkirjoitettuna tarve mitata menestystä. Jotta tiedettäisiin, ollaanko tehty jotakin ”lite bättre”, meidän tulee ensin tietää lähtötasomme, tavoitetasomme, sekä pystyä mittaamaan viimeisin suorituksemme. Plus/miinus –tilasto, torjuntaprosentti, maalisuhde, Cooper-testin tulos, aloitusvoitot. Palaavien kävijöiden suhde uusiin, konversioprosentti, käynnin pituus sivustolla, keskiostoksen koko.

Ja sitten on vielä se henkinen puoli. Kun kaiken tekee koko ajan vähän paremmin, onnistumisiakin tulee koko porukalle tasaisesti. Ennen pitkää kiekko alkaa pomppia omalle joukkueelle. Golfaaja Gary Player tunnisti myös ilmiön ja kiteytti sen mainioon sanontaan ”Mitä enemmän harjoittelen, sitä parempi tuuri minulla käy.”

Globenin kiekkokullan eteen tehtiin töitä vuosikausia. Datalähtöisen kulttuurinkaan luonti ei tapahdu yhdessä yössä. Lähdetään vaikka siitä, ettei pelätä kysyä niitä tyhmiä kysymyksiä markkinointikampanjan tehoista, asiakaspalvelun prosesseista tai myynnin kannustejärjestelmistä.

Siitä vaan. Lite bättre.

Kirjoitus on julkaistu myös Fonectan Hit-lehdessä maaliskuussa 2010.

Google tekee tilinsä käytännössä täysin kontekstuaalisella mainonnalla, jonka keskeisin komponentti on käyttäjien hakuihin mainoksia kohdistava algoritmi. Samalla logiikalla Google kohdistaa myös mainosverkostonsa kautta muilla sivuilla käyttäjälle näytettävät mainokset. Ei siis ole ihme, että Google on viime vuodet kehittänyt raivokkaasti tapaa pystyä muuttamaan videoissa esiintyvä puhe tehokkaasti tekstiksi, koska tämä teksti on vuorostaan mahdollista muuttaa rahaksi mainosten kohdentamistarkkuuden kasvaessa huikeasti tämän myötä.

Marraskuussa 2009 Google ilmoitti, että valitut kumppanit saavat käyttöönsä tämän auto-caption -ominaisuuden (eli automaattisen puheentunnistuksen tekstiksi), ja kaikelle muulle englanninkieliselle materiaalille tarjolla on auto-timing, eli mikäli lataat palveluun englanninkielisen videon, voit ladata sen kyljessä mukaan tekstitiedoston ja Googlen algoritmi päättelee missä kohtaa mikäkin teksti esiintyy ja näyttää tekstit sen mukaisesti.

Toinen komponentti, jolla on mielenkiintoinen yhtymäkohta puheentunnistukseen, on reaaliaikainen käännöspalvelu, jonka viimeisintä versiota voi käydä kokeilemassa osoitteessa http://translate.google.com/. Vaikka käännös ei todellakaan aina osu kieliopillisesti kohdalleen, tekstin sisällön merkitys useimmiten on pääteltävissä – mikä lienee minkä tahansa kääntämisen perustehtävä.

Automaattisen puheentunnistuksen ja reaaliaikaisen käännöstyökalun  yhdistelmä avaa häkellyttäviä mahdollisuuksia tiedon löydettävyyden ja demokratisoinnin (sekä tietenkin monetisoinnin) näkökulmasta. Alla on esitetty Googlen omalta Youtube-kanavalta löytyvän Google Voice in Your Mobile Browser -videon avulla miten automaattista tekstitystä ja käännöstä saa kokeiltua käytännössä.

Valitse oikeasta alakulmasta “cc” ja “Transcribe Audio”

Palvelu ilmoittaa varmuudeksi, että kyseessä on Beta.

Tekstit näkyvät planssina videon päällä

Käännöksen saa päälle klikkaamalla “Translate Captions”

Kieliä on tarjolla viitisenkymmentä

Pian käännetyt tekstiplanssit alkavat juosta videon päällä

Kaiken kaikkiaan on todettava, että puheentunnistuksen horjuva taso tosiaankin vaatii vielä beta-leiman lyömisen palvelun päälle. Esimerkiksi lause “switch to the inbox to see all your transcribed voicemails and text messages you’ve received” on Googlen puheentunnistuksen mielestä “switch to the Imax to see all your transcript policeman’s and text messages you proceed”. Kun ko. lause vielä huonosta puheentunnistuksestä käännetään, vahinko kertautuu ja ruudulla lukee “siirtyä Imax nähdä kaikki transkriptio poliisi n ja tekstiviestejä jatkat”.

Hupaisin tästä videosta löytynyt yksittäinen tulkinta löytyy lopusta, jossa lukija pyytää katsomaan lisätietoja verkosta, “visit m dot google dot com”, ja konetulkin mielestä “visit and doctor will not come”…

Nähtäväksi jää, miten pian ominaisuus rullataan Youtubessa tuotantoon kaiken sisällön osalta, sekä miten pian puheentunnistusalgoritmi alkaa oppia muita kieliä kuin englantia.

Hakukoneoptimointiin vaikuttavia seikkoja kannattaa videoiden osalta miettiä siis vakavasti, ja mikäli yrityksesi tai yhteisösi tuottaa videoita osana verkkostrategiaa, tekstitystiedostojen lataaminen videoiden mukana palveluun ei ole missään nimessä turhaa puuhaa – sen voi tehdä manuaalisesti jo nyt. Tämä Googlen oma video näyttää miten homma Youtubessa tehdään.

Työkalupuolellakin on tapahtunut tämän osalta jo paljon, ja tässä Adoben sivuilta löytyvässä opasvideossa näytetään, miten Adobe Premieren avulla on mahdollista muuttaa puhe tekstiksi.