Magia lienee käsittääkseni osaltaan Facebook-mainonnassa, jota Haavisto on tehnyt ansiokkaasti. Selvennykseksi: faneja on siis mahdollista “ostaa” mainonnan avulla.

Facebookin mainosratkaisut ovat mainostajan kannalta paitsi yleisesti ottaen innovatiivisia, ne on myös tehty siten, että tavallisen Facebook-käyttäjän on varmasti ajoittain vaikeaa erottaa mainossisältöä kavereiden spontaanisti tuottamasta status-, linkki- ja kuvavirrasta. Alla esimerkin vuoksi ruutukaappaus Facebookin mainonnanhallinnasta, jossa voi esim. luoda mainoksen, joka on itse asiassa ns. Page Post Like Story. Tällöin ryhmä, jolle mainontaa kohdistetaan, näkee kun heidän ystävänsä alkaa mainostettavan sivun faniksi.

Kampanjan kohdistustavat saavat jokaisen mediamyyjän kuolaamaan. Mikäli YLE Areena haluaisi jostakin syystä kosiskella faneiksi pääkaupunkiseudulla asuvia 20-50 -vuotiaita korkeakoulutettuja sinkkunaisia, jotka eivät ole vielä Areenan faneja (heitä on Facebookissa muuten 3580), valitulla kohdennuksella mainoksen näkisivät vain tähän ryhmään kuuluvat käyttäjät.

Inside Networkin PageData -palvelun fanimäärien kehityskäyrien kulmakertoimista teen johtopäätöksen, että Haaviston Facebook-mainoskampanja on aloitettu itsenäisyyspäivän jälkeen, ja sen päiväbudjettia on kasvatettu joulun alla. Ja Niinistön Facebook-fanien ostokampanja lienee käynnistetty uudenvuoden juhlinnan jälkeen. Ja jos ei olisi aloitettu, Haavisto olisi kaiketi mennyt tähän päivään mennessä ohi faneissa laskettuna.

Mikähän valtamedia osaisi ensimmäisenä kysellä presidenttiehdokkailta

1. miten fanit on saavutettu,
2. miten paljon FB-mainontaan on laitettu kaikkiaan rahaa,
3. miten suuri osa tästä rahasta on kulunut Like-peukkujen hankintaan ja
4. miten suuri on ollut ostetun fanin hinta?

Täsmennyksenä vielä, ettei fanien ostaminen sinänsä ole minusta mitenkään tuomittavaa. Mainontaahan se on siinä kuin mikä muukin tahansa, mutta näiden fanimäärien yllättävää kasvua hämmästelevien kirjoitusten rinnalla näkisin mieluusti välillä myös hiukan syventävää analyysia siitä miksi näin tapahtuu.

Mielelläni kuulen myös, mikäli tekemäni olettamat ehdokkaiden Facebook-kampanjoista ovat vääriä.

ps. Search Engine Landista löytyy mm. tämä hyvä kirjoitus Facebook-peukun hinnoittelusta ja kampanjointitavoista.

http://www.facebook.com/insights/

Sivut (Pages)

Mikäli kuulut yhden tai useamman Facebook-sivun ylläpitäjiin, näet Insights-pääsivulla yhteenvedon kaikkien näiden sivujen yleistilanteesta. Klikkaamalla “View Insights” pääset tarkastelemaan sivukohtaisia raportteja lähemmin. Facebook-sivun statistiikat on jaettu “Users” ja “Interactions” -osioihin, joista ensinmainittu listaa lähinnä yleisiä käyttäjämääriä sekä tykkääjien (Likes) demografiadataa Facebookin ikäjakaumin esitettynä sukupuolittain ja jälkimmäinen sitä millainen sisältö aiheuttaa käyttäjissä reaktioita (feedback-%).

Sivujen analytiikassa kiinnitän itse huomiota vaikkapa siihen, miten Facebook-sivun ja oman sivuston demografiat eroavat toisistaan. YLE Areenan kohdalla tilanne esimerkiksi on se, että Facebook-tykkääjistä pieni enemmistö on naisia, kun taas areena.yle.fi -sivuston puolella prosentit ovat tasan toisin päin ja pieni enemmistö käyttäjistä miehiä.

Lisäksi kannattaa tarkastella vaikkapa sitä millaisina päivinä käyttäjät ovat piilottaneet feedistään fanisivun päivitykset (Unsubscribes) tai lopettaneet sivusta tykkäämisen (Unlikes). Nämäkin tiedot löytyvät helposti kuvaajista, ja auttavat ymmärtämään millaiset sivun statuspäivitykset aiheuttavat faneissa ihottumaa.

Sivusto (Websites)

Facebook näkee hyvin paljon dataa käyttäjiensä suhteesta sivustoosi–esim. käyttäjien statukseensa kopioimat yksittäisten sivujen osoitteet ja miten muut käyttäjät näkevät ja klikkaavat näitä linkkejä. Jos lisäksi omalla sivustollasi on Facebook-interaktioita hyödyntäviä plugineita (esim. Like-nappi), Facebook luonnollisesti näkee miten monta kertaa Like-nappia on tykätty milläkin sivustosi sivulla, miten monta kertaa ne näkyvät Facebookissa muille käyttäjille feedissä, ja miten paljon tykkäyslinkkejä feedissä klikataan ja siirrytään sivustollesi. Facebook ei kuitenkaan näytä tätä dataa sinulle, ennen kuin olet verifioinut Facebookin meta-tagilla että kyseessä on sinun hallinnassasi oleva sivusto.

Verifiointiprosessi muistuttaa täysin esim. Googlen Webmaster Tools -työkalun vastaavaa. Klikkaa Insights-sivun oikeassa ylälaidassa olevaa “Insights for your Website” -nappia, jolloin aukeaa oheisen kuvan kaltainen dialogi. Syötä Domain-kohtaan sivustosi osoite ja valitse alasvetovalikosta Facebook-sivusi. Alle ilmestyy meta-tagi, joka sinun tulee lisätä sivustosi lähdekoodiin. Vilkaisemalla YLE Areenan lähdekoodia voit löytää tämän tagin. Kun homma on hoidossa, paina “Get Insights”, niin pääset tarkastelemaan Websites-dataa lähemmin.

Ja dataa todella löytyy, pökerryttävän paljon. Raporttiosiot on jaettu neljään kategoriaan: Like Button, Send Button, Organic Shares ja Comments Box. Heti aluksi on mainittava, että dataa saa irti myös yksittäisestä sivusta, kunhan tajuaa klikata “Select page” -linkkiä raporttiotsikon alla. Käytän esimerkkinä YLE Areenan viime aikojen MM-lätkäilmiön ehdotonta hittiklippiä, Mertarannan reaktio Granlundin ilmaveiviin, joka on kerännyt tähän mennessä kymmeniä tuhansia peukkuja ja satojatuhansia katseluita.

Facebook näyttää mielenkiintoisesti vaikkapa tämän kyseisen sivun statistiikat Facebookin ja sivuston välisestä liikenteestä (kuva alla): linkki sivulle on raportointiajankohtana syntynyt Facebookiin 14 659 kertaa joko siten että käyttäjä on klikannut Like-nappia tai vaikkapa lisännyt linkin statukseensa. Impressioina laskettuna tämä on johtanut siihen, että linkki/tykkäys on näkynyt lähes 300-kertaisesti muille Facebook-käyttäjille, yhteensä n. 4,4 miljoonaa kertaa. Ja koska Facebook näkee ja laskee myös näihin linkkeihin kohdistuvat klikkaukset, klikkausten määrä (29 015) voidaan raportoida ja laskea linkeille keskimääräinen 0,66% click-through rate (CTR). Yksinkertaistaen: jokainen tykkäys tai linkin lisäys Facebook-statukseen on tuonut kaksi käyntiä Areenaan.

Kannattaa kiinnittää huomiota raporteista löytyviin demografiakaavioihin (esim. Like Button > Demographics), joista selviää mm. se millaiset ikä- ja sukupuoliryhmät useimmin tykkäävät sisällöistäsi, ja toisaalta millaiset ryhmät seuraavat näistä tykkäämisistä syntyviä linkkejä Facebookissa.

Eräs mielenkiintoisimmista raporttiosioista on Organic Shares, joka nimensä mukaisesti listaa www-osoitteita, joita käyttäjät jakavat leikkaa & liimaa -tyylillä statuksissaan. Jälleen kerran tästäkin raporttiosiosta löytyy kosolti CTR- ja taustamuuttujadataa.

Raporttien läpikäyntiin ja niihin tutustumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa ja lähteä tarkastelemaan yhteisösi verkko- ja sosiaalisen median strategian kautta, mitkä mittarit osoittautuvat omalle organisaatiolle tärkeäksi.

Kannattaa lisäksi huomata, että dataan pääsee käsiksi myös koneellisesti vaikkapa Graph APIn kautta, web-käyttöliittymä kun on ajoittain melko hidas.

Tarkempaa dokumentaatiota aiheesta löytää osoitteesta http://developers.facebook.com/docs/insights/

Jokaisen pienenkin asian voi aina tehdä vähän paremmin, myös liiketoiminnan johtamisessa. Tarvitaan tavoitteita, mutta myös välitavoitteita. Etenkin digitaaliset kanavat tarjoavat loistavan mahdollisuuden jatkuvaan kehitykseen—mahdollisuuden tehdä kaikki aina ”lite bättre”.

Tästä päästään toiseen verkkoliiketoimintaa ja jääkiekkoa yhdistävään asiaan: tilastoihin. Curren strategiseen lausahdukseen on ikään kuin sisäänkirjoitettuna tarve mitata menestystä. Jotta tiedettäisiin, ollaanko tehty jotakin ”lite bättre”, meidän tulee ensin tietää lähtötasomme, tavoitetasomme, sekä pystyä mittaamaan viimeisin suorituksemme. Plus/miinus –tilasto, torjuntaprosentti, maalisuhde, Cooper-testin tulos, aloitusvoitot. Palaavien kävijöiden suhde uusiin, konversioprosentti, käynnin pituus sivustolla, keskiostoksen koko.

Ja sitten on vielä se henkinen puoli. Kun kaiken tekee koko ajan vähän paremmin, onnistumisiakin tulee koko porukalle tasaisesti. Ennen pitkää kiekko alkaa pomppia omalle joukkueelle. Golfaaja Gary Player tunnisti myös ilmiön ja kiteytti sen mainioon sanontaan ”Mitä enemmän harjoittelen, sitä parempi tuuri minulla käy.”

Globenin kiekkokullan eteen tehtiin töitä vuosikausia. Datalähtöisen kulttuurinkaan luonti ei tapahdu yhdessä yössä. Lähdetään vaikka siitä, ettei pelätä kysyä niitä tyhmiä kysymyksiä markkinointikampanjan tehoista, asiakaspalvelun prosesseista tai myynnin kannustejärjestelmistä.

Siitä vaan. Lite bättre.

Kirjoitus on julkaistu myös Fonectan Hit-lehdessä maaliskuussa 2010.

Google tekee tilinsä käytännössä täysin kontekstuaalisella mainonnalla, jonka keskeisin komponentti on käyttäjien hakuihin mainoksia kohdistava algoritmi. Samalla logiikalla Google kohdistaa myös mainosverkostonsa kautta muilla sivuilla käyttäjälle näytettävät mainokset. Ei siis ole ihme, että Google on viime vuodet kehittänyt raivokkaasti tapaa pystyä muuttamaan videoissa esiintyvä puhe tehokkaasti tekstiksi, koska tämä teksti on vuorostaan mahdollista muuttaa rahaksi mainosten kohdentamistarkkuuden kasvaessa huikeasti tämän myötä.

Marraskuussa 2009 Google ilmoitti, että valitut kumppanit saavat käyttöönsä tämän auto-caption -ominaisuuden (eli automaattisen puheentunnistuksen tekstiksi), ja kaikelle muulle englanninkieliselle materiaalille tarjolla on auto-timing, eli mikäli lataat palveluun englanninkielisen videon, voit ladata sen kyljessä mukaan tekstitiedoston ja Googlen algoritmi päättelee missä kohtaa mikäkin teksti esiintyy ja näyttää tekstit sen mukaisesti.

Toinen komponentti, jolla on mielenkiintoinen yhtymäkohta puheentunnistukseen, on reaaliaikainen käännöspalvelu, jonka viimeisintä versiota voi käydä kokeilemassa osoitteessa http://translate.google.com/. Vaikka käännös ei todellakaan aina osu kieliopillisesti kohdalleen, tekstin sisällön merkitys useimmiten on pääteltävissä – mikä lienee minkä tahansa kääntämisen perustehtävä.

Automaattisen puheentunnistuksen ja reaaliaikaisen käännöstyökalun  yhdistelmä avaa häkellyttäviä mahdollisuuksia tiedon löydettävyyden ja demokratisoinnin (sekä tietenkin monetisoinnin) näkökulmasta. Alla on esitetty Googlen omalta Youtube-kanavalta löytyvän Google Voice in Your Mobile Browser -videon avulla miten automaattista tekstitystä ja käännöstä saa kokeiltua käytännössä.

Valitse oikeasta alakulmasta “cc” ja “Transcribe Audio”

Palvelu ilmoittaa varmuudeksi, että kyseessä on Beta.

Tekstit näkyvät planssina videon päällä

Käännöksen saa päälle klikkaamalla “Translate Captions”

Kieliä on tarjolla viitisenkymmentä

Pian käännetyt tekstiplanssit alkavat juosta videon päällä

Kaiken kaikkiaan on todettava, että puheentunnistuksen horjuva taso tosiaankin vaatii vielä beta-leiman lyömisen palvelun päälle. Esimerkiksi lause “switch to the inbox to see all your transcribed voicemails and text messages you’ve received” on Googlen puheentunnistuksen mielestä “switch to the Imax to see all your transcript policeman’s and text messages you proceed”. Kun ko. lause vielä huonosta puheentunnistuksestä käännetään, vahinko kertautuu ja ruudulla lukee “siirtyä Imax nähdä kaikki transkriptio poliisi n ja tekstiviestejä jatkat”.

Hupaisin tästä videosta löytynyt yksittäinen tulkinta löytyy lopusta, jossa lukija pyytää katsomaan lisätietoja verkosta, “visit m dot google dot com”, ja konetulkin mielestä “visit and doctor will not come”…

Nähtäväksi jää, miten pian ominaisuus rullataan Youtubessa tuotantoon kaiken sisällön osalta, sekä miten pian puheentunnistusalgoritmi alkaa oppia muita kieliä kuin englantia.

Hakukoneoptimointiin vaikuttavia seikkoja kannattaa videoiden osalta miettiä siis vakavasti, ja mikäli yrityksesi tai yhteisösi tuottaa videoita osana verkkostrategiaa, tekstitystiedostojen lataaminen videoiden mukana palveluun ei ole missään nimessä turhaa puuhaa – sen voi tehdä manuaalisesti jo nyt. Tämä Googlen oma video näyttää miten homma Youtubessa tehdään.

Työkalupuolellakin on tapahtunut tämän osalta jo paljon, ja tässä Adoben sivuilta löytyvässä opasvideossa näytetään, miten Adobe Premieren avulla on mahdollista muuttaa puhe tekstiksi.

Alla Fonectan mobiililiiketoiminnan johtaja Toni Leppänen kertoo lisää sovelluksesta.

Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi iTunes App Storesta. Löydät lataussivulle osoitteesta http://www.16400.fi/iphone/

Hyvä idea on myös järjestää SMX samaan aikaan samassa rakennuksessa, jolloin halutessaan pääsee sukkuloimaan molempien tapahtumien välillä, ja tapaa porukkaa molemmista sessioista.

Suomesta oli taas hieno edustus paikalla, itse bongasin Fruugon lisäksi ainakin Fonectan, Snoobin, Get it rightin, Kwanticin, Naviatechin, Opiskelupaikan, Palmun ja Tradedoublerin porukkaa. Mertasen Pete on ehtinyt kirjailla blogiinsa myös tarkempaa yhteenveto tapahtumasta.

Tämän vuoden super early bird -hinta oli vaivaiset 545 euroa, joka on pilkkahinta tämän tason kaksipäiväisestä tapahtumasta. Siis: ensi vuonna uudestaan, Tukholmassa tavataan!

Kirja on jaoteltu asiakokonaisuuksien mukaan, mm. hakukoneet, bannerit, blogit, verkkokauppa jne. Luettuani käsikirjoitusnivaskan läpi täytyy sanoa, että kyseessä on tuhti paketti ajantasaista tietoa verkon mahdollisuuksista. Itseäni viehättää erityisesti se, että kirjoittajiksi on valikoitunut kokenut porukka jolla on tuoretta ruohonjuuritason kokemusta aiheestaan; nimi “käsikirja” todella on ansaittu.

Oma lukuni käsittelee analytiikkaa, ja jos jo yhden luvun kirjoittaminen oli näin hauskaa, voin vain kuvitella miten paljon vanha kollega Steve Jackson on nauttinut saadessaan pusertaa kasaan mainion opuksensa “Cult of Analytics“.

Toivottavasti “Klikkaa tästä” kuluu mahdollisimman monissa käsissä – ja nyt tilaamaan, ole hyvä: Klikkaa tästä!