• maakohtaisia domainpäätteitä (esim. fruugo.nl)
• alidomaineja (esim. nl.fruugo.com)
• hakemistoja (esim. fruugo.com/nl)

Fruugossa päädyttiin tekemään strategia lopulta pohjautuen vahvaan .com -päädomainiin ja sen alle luotaviin maakohtaisiin hakemistoihin – esim. /nl kohdistettuna Hollantiin.

Lähinnä asia on tärkeä orgaanisen hakukoneliikenteen generoinnin kannalta, jotta palvelun sisällöillä olisi mahdollisuus sijoittua valitulla strategialla esim. paikallisissa Google-hauissa.

Fruugon päätyminen valittuun strategiaan oli monen tekijän summa, mutta jo muutaman kuukauden avoimen betan perusteella näyttäisi siltä että näin on mahdollista saavuttaa haluttu näkyvyys paikallisissa hakutuloksissa valituilla markkinoilla.

Google voi yleisesti ottaen yrittää päätellä esim. web-serverin IP-osoitteen perusteella mihin maahan sivusto voisi olla kohdistettu. Kohdistusta ei tarvitse miettiä mikäli sisältö jaellaan paikallisesta domainpäätteestä – esim. pääte .nl kohdistaa Googlen silmissä sivuston sisällön automaattisesti Hollantiin. Kohdistamista ei kuitenkaan kannata jättää yksinomaan Googlen päättelyn varaan. Geneeristen domainpäätteiden kohdistamisen sivustotasolla tai jopa hakemistotasolla voi tehdä Googlen Webmaster Toolsissa. Näin on tehty myös Fruugossa: jokainen maaversio jaetaan systemaattisesti omasta hakemistostaan, joka on puolestaan kohdistettu Webmaster Toolsissa ko. maahan. Alla kyseinen GWT-näkymä:

Tämä tarkoittaa myös sitä, että serverin ei tarvitse todellisuudessa fyysisesti sijaita kyseisessä maassa, jotta sivustolta palautettaisiin tuloksia vaikkapa hauilla jotka on rajoitettu maantieteellisesti (esim. “pagina’s uit Nederland” Google.nl -hakulaatikon alla)

Matt Cutts tekee aiheesta hyvän yhteenvedon Youtuben Googlen Webmaster Tools -kanavalla (joka muuten kannattaa ottaa seurantaan):

Myös käytettävyysnäkökulma tulee ottaa huomioon. Monet käyttäjät kirjoittavat selaimeensa sen kummemmin ajattelematta joko .com- tai .nl-päätteisen brändinimen halutessaan sivustolle, ja palvelukokemuksen tulisi silti olla niin hyvä (=paikallinen) kuin mahdollista. Fruugossa asia on hoidettu siten, että esim. fruugo.nl domainista tehdään 301 Moved Permanently -edelleenohjaus osoitteeseen http://www.fruugo.com/nl/nl/eur/. Jos hollantilainen käyttäjä toisaalta kirjoittaa selaimeensa fruugo.com, hänet ohjataan geoip-tutkinnan perusteella samaan osoitteeseen http://www.fruugo.com/nl/nl/eur/ – teemme siis kummassakin tapauksessa olettaman että kyseessä on hollantilainen kuluttaja, joka tahtoo tutkia tuotetietoa omalla kielellään ja nähdä hinnat euroina.

Aiheesta muuten löytyy käytännöllinen yhteenveto Hollantilaiselta SEO-saitilta: “SEO tutorial on ‘geo targeting’ and ‘language targeting’”

WAA Finlandin hallituksen puheenjohtaja ja Naviatechin toimari Mertasen Petri avasi tilaisuuden ja kertoi muutamia avainlukuja WAA:n toiminnasta sekä kertoi hiukan lähitulevaisuuden suunnitelmista. Meneillään on esim. Web Analytics Association Finland ry:n perustaminen, jonka jälkeen mm. WAA Basecamp -tyyppisten koulutustapahtumien järjestäminen on paljon mutkattomampaa paikallistasolla. Kannattaa seurata WAA Finlandin saittia asian kehittymisen tiimoilta.

Illan ensimmäisen presentaation veti Eniron Erkko Simsiö, jonka esitys “SEM 360″ painotti monipuolisen hakemistonäkyvyyden etuja (mikä on tietysti luonnollista ottaen huomioon että Eniron liikevaihdosta n. puolet kertyy edelleen painotuotteista). Ennalta odotin hiukan tiukempia kysymyksiä yleisössä runsaslukuisena istuvalta Suomen SEO-eliitiltä Eniron edustajalle koskien vaikkapa hakemistospämmiä. Söderholmin Juha sentään kysyi hakukoneliikenteen osuudesta. Erkko mainitsi tämän pieneksi, ja sanoi että hakemiston kannalta palvelun pääsivu vetää paremmin. Mielenkiintoisia yleislukuja presentaatiosta jäi mieleeni kaksi: Eniron palveluita kaikilla markkinoilla yhteensä käyttää viikottain 10 000 000 kuluttajaa, ja hakuja tehdään vuositasolla 4 miljardia kappaletta.

Arttu Raittila Tuloksesta esitti hyvän yhteenvedon mittaamisen merkityksestä hakukonemarkkinoinnissa, ja esitteli mm. yleistajuisesti Snoobin pisteytysjärjestelmän. Myös case kalastuslupasivuston yhdistetystä hakuoptimoinnista ja -mainonnasta toivottavasti selvensi monen asiakaspuolella istuvan kuulijan ajatuksia aiheesta. Esityksen tärkein anti kuitenkin mielestäni oli se, että käytännössä pitäisi pyrkiä mittaamaan aivan kaikki käyttäjäinteraktio sivustolla, ja aina kun mahdollista myös asettaa mittauspisteille jokin arvo.

(Päivitys 30.5.2009: Tiivistelmä esityksestä löytyy nyt myös Tuloksen blogista)

Illan viimeinen presentaatio oli Get It Rightin Kristo Aaltosen ja heidän asiakkaansa Deferonin Tarmo Herlevin case hakukonemarkkinoinnin käytöstä IT-ulkoistuspalvelujen myynnissä. Asiastaan innostunutta yrittäjää on aina mukava kuunnella, ja tällä kertaa erityisesti koska molemmat lauteilla presentoineet herrat kuuluivat tähän ryhmään. Get It Rightin ja Deferonin pitkä yhteistyö näkyi hauskasti myös esityksessä, jossa Kristo ja Tarmo puhuivat toisiaan täydentäen kuin Tupu ja Hupu konsanaan. Presen tärkein sanoma itselleni oli ehdottomasti se, että myös asiakkaan täytyy sitoutua haku- ja mittausohjelman toteuttamiseen, jotta kumppanuudella saavutetaan todellisia tuloksia.

Viimeisenä lavalle kootussa paneelissa istuivat paikalla olevat WAA Finlandin hallituksen jäsenet, Sanoman Esa Peltonen, Trainers’ Housen Henry Morales ja Steve Jackson, jo mainittu Naviatechin Petri Mertanen sekä allekirjoittanut. Lienen jäävi arvostelemaan paneelin antia yleisön suuntaan, mutta se pitää todeta että kysymykset olivat poikkeuksetta loistavia – siitä kiitos kaikille.

Illan suurin voittaja ainakin lavalla olijoiden maininnoilla mitattuna taisi olla Snoobi johon viitattiin suunnilleen jokaisessa puheenvuorossa.

Tilaisuuden suurin anti WAWeissa on itselleni ollut uusien ihmisten tapaaminen ja sparrailu hyvässä hengessä. Konsultit ovat hiukan valitelleet esitysten syvyyden puutetta, mutta jos otetaan huomioon alan osaaminen asiakaspuolella Suomessa, uskon että monelle tilaisuudessa tulee myös uutta asiaa. Ja toinen tärkeä pointti tilaisuuksien järjestämisessä on toki saattaa asiasta kiinnostuneita asiakkaita ja alan toimijoita yhteen. Toivottavasti liidejä syntyi ja käyntikortit löytyivät keskiviikkoaamuna taskun pohjalta (fisuista huolimatta)!

WAWista ovat kirjailleet ajatuksiaan myös Olli Kopakkala sekä Panu Kuuluvainen. Kiitokset kaikille osallistujille, tapaamisiin syksyn WAWeissa.

(Päivitys 2.6.2009: Yhteenveto tapahtumasta englanniksi nyt myös Peten blogissa)

Hakukonemiehen ylivoimaisesti tärkein ominaisuus on tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, koska hakukoneisiin liittyvä tekeminen ylittää yleensä kaikki organisaatiorajat, eikä sinällään oikein istu mihinkään perinteisen online-tekemisen muottiin (siinä määrin kuin 15 vuotta vanhassa bisneksessä voi olla mitään “perinteistä”). Tähän liittyy kyky jutella sujuvasti sekä bisnestä että tekkiä. Hakukonemiehen täytyy yleisesti ottaen pystyä perustelemaan monia perustavaa laatua olevia käyttäjäkokemukseen ja teknologiaan liittyviä muutosvaatimuksia ja toiminnallisuuksia sekä markkinointijohdolle että järjestelmäarkkitehdeille.

Viime kädessä hakukonemiehen paras ystävä omasta mielestäni on kuitenkin se taitava koodari, joka taivuttaa joskus monimutkaisetkin portaalialustat tottelemaan hakukonemiehen tahtoa. Se kehittäjä, joka jaksaa selittää alustan eri komponenttien keskinäistä toimintalogiikkaa hakukonemiehelle niin kauan että lopulta keksitään yhdessä tapa hoitaa homma kotiin ja eurot viivan alle.

Tämä on ehkä samalla meikäläisen näkökulma keskusteluun siitä mikä määrittelee kovan tason hakukoneosaajan (samoilla linjoilla Kortelaisen kanssa).

Olen hakukonemiehenä saanut (ja saan tälläkin hetkellä) työskennellä monien huippukehittäjien kanssa, joten terveiset ja hatunnosto koko koodareiden ammattikunnalle!

Hesarin paperilehdessäkin olleessa artikkelissa (joka ei siis ole verkon puolella julkisessa jakelussa), seurakunnan projektityöntekijä Ilkka Kalmanlehto “myöntää, että aikeena on [kuitenkin] saada ihmisiä sivuille nimenomaan hakukoneiden kautta. Niinpä pian google-haku eroa kirkosta tuonee esiin kaksi vaihtoehtoa.” Kunpa hakuoptimointi olisikin näin helppoa!

Kommentti paljastaa hyvin sen, että ihmisillä on lähes rajaton luottamus Googlen kykyyn tuottaa subjektiivisesta näkökulmasta tulkittuna aina oikeat tulokset. Yksinkertaistettuna: pistän pystyyn sivuston valitsemastani aiheesta, ja Google listaa sen kärkisijoille relevanteilla hauilla tuota pikaa.

Eroakirkosta.fi on kuitenkin jo viisi vuotta vanha saitti, jolle on roimasti linkkejä – sekä Googlen ykkös- ja kakkossijat sitelinkkien kera ko. haulle. Haku [eroa kirkosta] tuottaa lisäksi paljon foorumiosumia sekä mediasaitteja (olkoonkin, että esim. juuri tällä hetkellä Sanoman saitit jotka uutisoivat eroakirkosta.info -sivuston perustamisesta nousevat etusivulle). Jo pelkästään näiden seikkojen vuoksi epäilen että kirkon oman saitin tie kärkikymmenikköön on kivinen. Ja tähän päälle tulevat vielä arkkitehtuurikysymykset:

Kun keräsin eilen screenshotteja tätä postausta varten, eroakirkosta.info -domain löytyi [eroa kirkosta] -haulla Googlen tulossivun kuusi lopusta. Tänään oli tapahtunut hupaisa muutos: uusi palvelu oli Googlen tuloksissa pudotettu fisio.fi -osoitteen alidomainiksi. Molemmat palvelut siis hostataan osoitteesta k67.khdrive.fi (tai 84.20.150.67).

Eroakirkosta.info oli todennäköisesti katsottu tuplasisällöksi suhteessa fisio.fi -domainin alla sijaitsevaan versioon. Jälkimmäinen on indeksoitu Googlen toimesta jo lokakuun 9. päivä, ja varsinainen eroakirkosta.info lokakuun 13. päivä. Googlebotin näkökulmasta siis fisio.fi -domainin alla (jo ennen varsinaista pressiä julkisena) ollut sisältö on siis se aito ja alkuperäinen versio.

Vantaanseurakunnat.fi ehti jo tiedottaa, että eroakirkosta.info -palvelulla oli päivän aikana n. 100 000 kävijää. Taakse jäisivät tuollaisilla kävijäluvuilla päivätasolla esim. Suomen mittakaavassa sellaiset saitit kuten Eniro, Kauppalehti, Telkku ja Plaza. Paha vain, että ne jotka yrittivät löytää sivuston avainsanahaun avulla Googlesta Googlen avulla, eivät sinne päätyneet (korjattu 19.10.2008). Hauskin yksityiskohta jutussa on se, että jos tekee Google-haun [www.eroakirkosta.info], ainakin tällä hetkellä Google kysyy kohteliaasti: “Tarkoititko: www.eroakirkosta.fi”

Jutun opetukset?

1) Älä päästä sivuston sisältöä lainkaan julkisuuteen (esim. tunnus/salasanasuojaus riittää) ennenkuin se on osoitteessa josta haluat sen lopullisesti jakaa maailmalle – Google on tällä hetkellä käsittämättömän nopea ja taitava indeksoimaan sisältöjä ilman että webmastereilla on tästä välttämättä aavistustakaan.

2) Muutama kymppi tai satanen (skuupin koosta riippuen) hakusanamainontaan ei tee pahaa, jos todella aiot hyödyntää uuden sivuston lanseerauksen pressin kunnolla. Kokonaiskulut huomioonottaen tämä sijoitus on yleensä mitätön.

3) Mikäli kyseessä ei ole bisneksen kannalta salassapidettävä palvelu, pistä koko roska liveksi pari-kolme kuukautta ennen lanseerausta (ns. hiljainen lanseeraus tai soft launch). Rakenna linkkejä ja anna saitin stabiloitua ja indeksoitua rauhassa ennen pressiä. Jos ihmiset löytävät palvelun ennen julkistusta, so what.

4) Hoida verkkopalvelusi hostausasiat ammattilaisten kanssa.

Päivitys 19.10.2008

Kotimaa-lehden verkkoversio uutisoi myös sivustoon liittyvästä pöhinästä. Valitettavaa kirkon kannalta on tietysti se, että kampanja tuotti vapaa-ajattelijoiden sivuston kautta lähes 300 eroamista enemmän kuin päivän ennuste kertoi. Keskimääräisen uusimaalaisen palkansaajan kirkollisverolla laskettuna kirkolle syntyi vuositasolla kampanjan tuloksena 90 000 euroa tappiota ko. päivän aikana. Ymmärrän toki että kirkko tuskin laskee sielujen rahallista arvoa tällä tavalla.

Google Insights for Search näyttää selkeästi piikin hakukäyttäytymisessä 13. päivän tienoilla. URL-hakuja (www-osoitteita joita ihmiset kirjoittavat hakukenttiin vaikka ne voisi kirjoittaa suoraan selaimen osoitekenttään) käyttäneistä luultavasti suurin osa lienee löytänyt etsimänsä. Korjaan siis aiemmin esittämääni arviota “ne jotka yrittivät löytää sivuston Googlen avulla, eivät sinne päätyneet” muotoon “ne jotka yrittivät löytää sivuston avainsanahaun avulla Googlesta, eivät sinne päätyneet.”

Vieressä ruutukaappaus iGoogle-sivulle lisättävästä gadgetista, jolla ko. ominaisuutta voi testata. Käytännössä hakukenttään syötetään sana, jonka jälkeen tuloksena näytetään videot joissa ko. sana esiintyy, sekä myös visualisoidaan aikajanalle mistä kohtaa videota termi löytyy. Lisäksi vietäessä hiiri merkin kohdalle palvelu näyttää puhekuplan josta selviää lause/asiayhteys jossa haettu sana esiintyy.

On erittäin mielenkiintoista seurata, kuinka nopeasti hakukoneet tekevät tästä arkipäivää. Oma veikkaukseni on että rivakasti, vaikka eri kielten määrä asettaneekin huimia haasteita työn nopealle etenemiselle – ajatellaanpa vaikka kuinka kauan kesti ennenkuin Google alkoi ymmärtää Suomen kielen taivutusmuotoja.

Urakka on melkoinen ajateltaessa miten paljon avointa videosisältöä verkosta löytyy jo nyt, ja paljonko sitä verkkoon jatkuvasti tuotetaan. Beet.TV:n haastattelema Youtuben Steve Grove mm. kertoo mielenkiintoisen nippelitiedon: Youtubeen virtaa videosisältöä keskimäärin 13 tuntia minuutissa.

Toisessa Beet.TV:n haastattelussa Adoben VP Jim Guerard kertoo, että yhtiö tuo tiettävästi piakkoin videotuotantosoftiinsa litterointiominaisuudet. Adoben markkinaosuus huomioonottaen juuri tällaisilla toimenpiteillä saattaa olla suuria vaikutuksia siihen miten nopeasti tekstihaku videoista yleistyy.

Search Engine Landista löytyy alueeseen erikoistuneen yhtiön EveryZingin Stephen Bakerin erittäin kattava katsaus aiheeseen.

Haku lääkärikeskus tuotti Lääkärikeskus -Yhtymän kannalta unelmatuloksen – paalupaikka sekä maksetuissa että orgaanisissa hakutuloksissa. Siirryttäessä sivuille Lääkärikeskuksen pääsivu toisti brändilupauksen kissan kokoisin kirjaimin. Ja mikä parasta: ajan todellakin sai heti, ja vain tunti sen jälkeen kun Google-haku oli tehty, istuimme lääkärikäynnin jälkeen autoon lääkkeiden kera.

Mukava konversio.

Toinen puoli asiasta on se miten myös verkon ulkopuolinen markkinointitoiminta voi vahvistaa sivuston suosiota hakukoneissa. Vanha kunnon PR on edelleen voimissaan: tästä loistavana esimerkkinä on Igglon orgaanisen hakukoneliikenteen määrän kasvu (julkaistu ko. asiakkaan suopealla suostumuksella). Oheisessa kuvaajassa ruskea viiva on kokonaisliikenteen määrä TNS Metrixistä, ja toisella asteikolla vihreä kuvaaja näyttää orgaanisen hakuliikenteen määrän kasvun samana aikana. Nousupiikki tammikuun 2007 kohdalla oli asuntojen hintatietojen julkistus ja siihen liittyvät Igglon aktiviteetit. Merkittävää kuvaajassa on se, että kertarysäyksellä tehdyt PR-toimenpiteet asuntojen hintatietojen suhteen nostivat – ja jättivät – hakukoneliikenteen kokonaan uudelle tasolle.

PR-duuni pumppaa helposti tehoja myös pitkään häntään, josta on kohistu pitkään. Eräs hakuoptimoinnin laatuindikaattori on niiden eri termien määrä jolla sivustolle hakukoneista saavutaan. Igglon hakukoneliikenteessä tämä luku nelinkertaistui lokakuusta 2006 elokuuhun 2007.

Dagmarin taannoisessa tutkimuksessa on nostettu esiin tusinoittain hyviä hakuun liittyviä teemoja, joista mielenkiintoisin omasta mielestäni oli mediamixiin liittyvä huomio siitä miten muu mainonta ajaa hakukoneisiin. Tutkimus on melko hyvin linjassa sen suhteen mitä esim. oheinen kuvaaja iProspectin tutkimuksesta vuoden 2007 elokuulta toteaa.

Toinen mielenkiintoinen yksittäinen tulos Dagmarin tutkimuksesta liittyi siihen miten kuluttajat aktivoituvat välittömästi hakemaan radiosta tai televisiosta tulevan herätteen perusteella. 17% vastaajista toteaa:

“Kun käytän nettiä samaan aikaan kun seuraan radiota tai televisiota, saatan samalla etsiä mainostettavia tuotteita/yrityksiä Googlesta.”

Vastaavanlaisia lukuja on saatu Reprise Median tekemästä Super Bowl Scorecardista. Vuonna 2006 Super Bowl XLI keräsi 93 miljoonaa katsojaa, joista 19% “went online to get more info about the ads.”

Kyseinen scorecard on erittäin mielenkiintoinen katsaus siihen miten hyvin tai huonosti miljoonia taaloja TV-spottiin upottavat brändit hyödyntävät hakukanavaa – vuonna 2006 vain 31% brändeistä jatkoi TV-mainoksen tarinaa verkossa.

Bottom line: jos shoppailet hakukonemarkkinointia asiaan erikoistuneelta toimistolta, muista kutsua heidät mukaan mainos-, media- ja suhdetoimistosi kanssa käytäviin markkinoinnin suunnittelupalavereihin. Tulokset voivat yllättää.

Jos olet merkinnyt Kauppalehden verkkopalvelun sivuja tietokoneesi suosikkeihin, ne täytyy ikävä kyllä uusia. Koko palvelun jokainen sivu on rakennettu uudelleen, minkä vuoksi osoitteisiin on tullut pieniä muutoksia.

Tämä näkyy käytännössä seuraavasti: tehdään koehaku pitkällä tekstillä, jonka tiedämme löytyneen ennen päivitystä Kauppalehti.fi:stä, ja saadaan viereisen kaltainen hakutulos.

Jutun osoite, josta ko. artikkeli on löytynyt ennen Kauppalehti.fi -uudistusta, on www.kauppalehti.fi/4/_/ uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=7587. Ruutukaappaus Googlen indeksissä olevasta sivusta ohessa. Googlen hakurobotti kävi sivulla viimeksi “on 23 Jan 2008 05:27:39 GMT.”

Kuitenkin Googlen hakutulosta klikkaava ei päädy tähän artikkeliin, vaan Kauppalehden uutisetusivulle, ja osoitteena on www.kauppalehti.fi/5/i/talous/ uutiset/etusivu/?oid=7587. Oletan, että uutisen tunniste-ID on 7587, mutta vaikka se tuodaan osoitteen mukana uudelleenohjauksessa, uusittu palvelu ei osaa näyttää vanhaa uutista. En löytänyt Kauppalehden sivuilta hakutoimintoa, josta olisin voinut hakea tuon vanhan uutisen uutta osoitetta. Löytyyköhän “Pentikistä vuoden yritys” -juttu vielä Kauppalehti.fi:stä?

Kun Google-hakutulosta klikataan, selain ja palvelu keskustelevat seuraavasti:

-------------------------------------------

http://www.kauppalehti.fi/4/_/uutiset/etusi

vu/uutinen.jsp?oid=7587
Referer: http://www.google.com/search?q=%22
Pasi+Pentik%C3%A4isen+johtama+posiolainen+d
esign-ikoni+Pentik+on+valittu+vuoden+yrityk
seksi+Suomessa%22&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=
t&rls=org.mozilla:en-US:official&client=fir
efox-a
HTTP/1.x 302 Found
Location: http://www.kauppalehti.fi/5/i/tal
ous/uutiset/etusivu/?oid=7587
-------------------------------------------

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutise

t/etusivu/?oid=7587
Referer: http://www.google.com/search?q=%22
Pasi+Pentik%C3%A4isen+johtama+posiolainen+d
esign-ikoni+Pentik+on+valittu+vuoden+yrityk
seksi+Suomessa%22&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rl
s=org.mozilla:en-US:official&client=firefox
-a
HTTP/1.x 200 OK
-------------------------------------------

Suomeksi: Googlesta tuleva selain pyytää Kauppalehti.fi -palvelulta sivua Googlen indeksistä löytyvästä osoitteesta. Palvelu vastaa 302 Found, eli että sivu löytyy mutta se on siirretty tilapäisesti toiseen osoitteeseen (Location: -rivi). Sen jälkeen tehdään uudelleenohjaus uutisetusivulle, joka vastaa 200 OK – kaikki kunnossa.

302-statuskoodi määritellään W3C:n sivuilla seuraavasti:

The requested resource resides temporarily under a different URI. Since the redirection might be altered on occasion, the client SHOULD continue to use the Request-URI for future requests.

Käyttökokemuksen kannalta tilanne on toki parempi näin, kuin että Kauppalehti.fi palauttaisi 404-virheisivun. On kuitenkin mielenkiintoista seurata, miten Google suhtautuu uudistettuun Kauppalehteen ja sen vanhoihin uutissivuihin tulevaisuudessa. Kyseessä on melko vanha palvelu, jolla on väistämättä mukavasti potkua Googlen indeksissä – lisäksi esim. blogit.kauppalehti.fi -alidomainin hyvin indeksoituneiden sivujen linkit toimivat vallan mainiosti.

Pysytään kanavalla.

Hakuoptimoinnissa linkkisuosion rakentaminen on usein aliarvostettua puuhaa. Hakukoneet mittaavat palveluiden suosiota sisääntulevien linkkien määrällä ja laadulla. Linkin laatua kuvaavat mm. seuraavat attribuutit:

• linkittävän sivun auktoriteetti
• sisällön relevanssi kahden linkittyneen sivun välillä
• linkin ikä

Eräs loistavimmista Jaikun ominaisuuksista on mahdollisuus aggregoida syötteitä (feed) useista lähteistä omaan Jaiku-streamiin. Käytännössä homma on tehty niin helpoksi kuin mahdollista: syötät Jaikuun feedin osoitteen, ja Jaiku rakentaa listaa syötteistä omalle Jaiku-sivullesi (muotoa http://käyttäjätunnus.jaiku.com). Omia Jaiku-syötteitäni ovat tämän blogin lisäksi Flickr, Youtube, del.icio.us ja co.mments.com. Jaiku kuuntelee kutakin feediä, ja lisää automaattisesti linkit vaikkapa uusiin blogiartikkeleihin osaksi omaa streamia.

Jaiku-streamin voi asettaa julkiseksi (kuten vaikkapa Matti on tehnyt), jolloin myös sivustolla käyvät hakukoneet indeksoivat Jaikusta lähtevät linkit, ja seuraavat niitä kohdepalveluihin. Ja tämä on syy siihen, että hakukone-spammaajat ovat alkaneet käyttää Jaikua aggressiivisesti.

Esimerkiksi Matin henkilökohtaisen Jaiku-sivun toolbar pagerank on tällä hetkellä 5. Ottamatta nyt kantaa siihen, miten tarkasti toolbar pagerank kuvastaa Googlen näkemystä sivun tärkeydestä, se kertoo kuitenkin jotakin sivun ja sivuston auktoriteetista. Tällainen spam-automaatti tulee kuin taivaan lahjana epäeettisille hakukoneoptimoijille, koska viime aikoina Google on alkanut kiinnittää erityistä huomiota ostettujen linkkien käyttämiseen linkkisuosion rakentamisessa.

Hakuoptimoijat perustavat siis Jaiku-profiileita, alkavat lisätä splogien syötteitä profiileihin ja ongelma on valmis – Jaiku alkaa täyttyä spammereiden syötteistä, ja Jaikun raportoitu hitaus – näin epäilen – johtuu ainakin osaksi näiden spam-syötteiden käsittelemisen aiheuttamasta palvelinkuormasta.

Linkkispammiin on kuitenkin lääke jonka useat suositut palvelut, Wikipedian tavoin, ovat joutuneet ottamaan käyttöön – linkkeihin lisätty nofollow-attribuutti, jonka pitäisi hillitä spammia. Jaiku ei ole ainakaan vielä ottanut nofollow-attribuuttia käyttöön.

Jaiku.com on tätä kirjoitettaessa juuri alhaalla ylläpitotoimien vuoksi, ja onkin mielenkiintoista nähdä katkoksen jälkeen onko palveluun tehty muutoksia jotka vaikuttaisivat spammereihin.

Minkään yllä mainituista muutoksista ei pitäisi vaikuttaa palvelun hakukonenäkyvyyteen, mikäli asiat suunnitellaan huolellisesti ja palvelun toteuttavalla tiimillä on homma hanskassa. Jos asiaan ei kiinnitetä huomiota toteutuksessa, jälki voi olla karmeaa. Ohessa muutama esimerkki elävästä elämästä. Vieressä Esimerkki 1: suuren sivuston alustauudistuksen yhteydessä kaikkien sivujen URL-osoitteet muuttuivat. Vanhoilta sivuilta ei ollut minkäänlaista edelleenohjausta uusiin osoitteisiin. Kuvaajassa sivuston neljän suosituimman hakutermin liikenteen muutos uudistetun palvelun lanseerauksen jälkeen. Käytännössä sivusto hävisi näkyvistä ko. termeillä haettaessa Googlesta tai muista julkisista hakukoneista.

Esimerkissä 2 nähdään notkahdus ao. sivuston kokonaisliikenteessä, seurauksena siitä että palvelua ei enää löydy hakukoneista. Uskoisin, että uudistuksen kunniaksi poksautelluista kuoharipulloista saatu päänsärky sai ikävää lisäpotkua oheisista graafeista ohjausryhmän kokouksessa.

Mistä notkahdukset lopulta johtuvat?

Sanotaan vaikka, että hakukoneet ovat indeksoineet jonkin sivun palvelusta X. Sivu on informatiivinen ja suosittu, ja sille on runsaasti linkkejä palvelun ulkopuolelta. Palvelu X on ollut useita vuosia pystyssä muuttumattomin osoittein. Tälle yhdelle sivulle on ehtinyt aikojen saatossa kertyä melkoisesti auktoriteettia hakukoneiden silmissä. Kun sitten ajattelematon uudistustiimi siirtää ko. sivun toiseen osoitteeseen ja jättää tekemättä uudelleenohjauksen vanhasta osoitteesta uuteen, hakukoneen näkökulmasta kyseessä on täysin uusi sivu, joka alkaa ansaita hakukoneauktoriteettia käytännössä tyhjästä – kuten kävi oheisessä esimerkissä 3.

Hakukoneiden indeksointirobotit, jotka vierailevat sivustoilla, tottelevat standardien mukaan tehtyjä ohjauksia tunnontarkasti. Jos robotille annetaan sivun vanhasta osoitteesta HTTP-statuskoodi 301 Moved Permanently ja ohjataan se uuteen osoitteeseen, mitään vahinkoa sivun auktoriteetille ei pitäisi tapahtua. Tässä on lisäksi se loistava puoli, että sivuun palvelun ulkopuolelta osoittavat monet linkit eivät mene rikki – myös muiden kuin hakurobottien käyttökokemus on parempi.

Kaksi yleistä harhakäsitystä

Epäonnistumisiin sivustojen uudistusprojekteissa johtaa yleensä kaksi harhakäsitystä:

1) Luottamus hakukoneiden kykyyn ymmärtää sivustojen rakentajien monimutkaisia teknisiä muutoksia tuntuu olevan yleisesti ottaen liian suuri. Hakurobottia kannattaa kuitenkin uudistuksen aikana ottaa kädestä kiinni ja taluttaa se oikeisiin paikkoihin, eikä jättää pyörimään neuvottomana ympäriinsä. Varsinkin esimerkin 4 kaltaisissa tapauksissa, missä ainoa asia joka ei muuttunut vanhan ja arvostetun verkkopalvelun uudistuksessa oli domain-nimi.

2) Palvelulla saattaa olla kokonaisuutena auktoriteettia hakukoneiden silmissä, mutta liian harva ymmärtää että myös jokaisella yksittäisellä sivulla palvelussa on oma rankkausarvonsa. Siksi alasivujen edelleenohjauksiin sivustouudistuksissa kannattaa myös kiinnittää huomiota.

Seuraavan kerran kun olet mukana olemassaolevan palvelun uudistusprojektissa (olipa asemasi projektissa mikä tahansa), nosta kätesi suunnittelupalaverissa kysy mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, miten hakutulossijoitukset ja hakukoneliikenne turvataan uudistuksen yhteydessä.