Päivitys on iso askel parempaan suuntaan etenkin sovelluksen yleisen käytettävyyden suhteen, mutta keskityn tässä postauksessa esittelemään puheentunnistusta käyttävän hakutoiminnallisuuden lähinnä siksi, että uskon puheohjauksen ja äänen tunnistukseen perustuvien teknologioiden tulevaisuudessa olevan keskeisiä sovelluksia jotka helpottavat ja piristävät arkea—laajemminkin kuin mitä tulee ääniavusteisten Google-hakujen tekemiseen.

Englannin lukuisten versioiden lisäksi puheentunnistuksen kielenä toimivat mm. Afrikaans, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, ja liuta aasialaisia kieliä.

Käyttöliittymä on yksinkertainen: klikattaessa mikrofonin kuvaa ruudulla sovellus kehottaa ”Speak now” ja näyttää taustalla äänen graafisena kuvaajana indikaationa siitä että sovellus kuuntelee käyttäjää. Sovellus tunnistaa kun lause on päättynyt, ja erittäin pian sen jälkeen kun ilmoitus ”Working” on tullut ruutuun, esiin tulee hakutulossivu josta voi tarkistaa miten hyvin puheentunnistus onnistui. Hakutulos ilmestyi ruudulle keskimäärin hyvin vauhdikkaasti.

Ensihavaintona voin sanoa ällistyneeni miten hyvälle tasolle puheentunnistus on edennyt. Kokeilin useita eri hakulauseita ja sanajärjestyksia, ja erityisesti keskityin tekemään motiiviltaan selkeitä ja yksityiskohtaisia hakuja. Kuten alla olevista esimerkeistä voidaan nähdä, usein tarvittu tieto oli saatavilla jo suoraan hakutulossivulla eikä tarvetta klikata hakutuloksia edes välttämättä tullut, mikäli yksinkertainen vastaus selkeään kysymykseen riitti.

Hyvänä esimerkkinä Googlen kannalta helposta hausta on suora kysymys [who won the formula 1 world championship in 1992] johon vastaus löytyy ensimmäisen hakutuloksen kuvaustekstistä.

Lisää hyviä esimerkkejä ovat myös kuvahakuun implisiittisesti viittaava [flag of kazakhstan]. Suoraan kysymykseen saa kelpo vastauksen myös esimerkissä [how to call a taxi in amsterdam] jossa sekä maksetussa että orgaanisessa kärkituloksessa on myös kätevästi mukana puhelinnumero.

Klassiseen työhaastattelukysymykseen [why are the manhole covers round] saa vastauksen nopeasti.

Monimutkaisten ja pitkien lauseidenkin kohdalla Googlen onnistumisprosentti puheentunnistuksessa on häkellyttävän hyvä, esimerkkinä tästä haku [what’s the average life expectancy of a human being].

Lopulta päätin kokeilla myös miten hyvin Suomen markkinassa toimisi käyttötapaus, jossa haluaisin tietää mitä elokuvia parhaillaan on tarjolla teattereissa. Haku [movie showtimes in helsinki] antaa erittäin laadukkaan vastauksen päivän tarjonnasta. Elokuvan nimen klikkaus vie sivulle, jossa näytetään elokuvakohtaisesti missä teattereissa, saleissa ja mihin aikaan esimerkkileffamme Black Swan pyörii. Klikkaamalla elokuvateatterin nimeä saa esiin esim. Finnkinon valtakunnallisen palvelunumeron lipun varaamista varten. Numeroon voi soittaa suoraan klikkaamalla sitä. Lisäksi ”Get directions” –painike avaa Maps-sovelluksen esitäytetyllä kohdetiedolla jolloin navigaatio kohteeseen on vaivatonta.

Mikäli kuitenkin päätän vielä etsiä lisätietoa elokuvasta ennen lipun ostoa, sekin käy näppärästi. Haku [black swan] palauttaa perustietoa elokuvasta, mutta koska tahdon lähinnä lukea elokuvasta käytyä keskustelua, avaan sovelluksen tähän versioon tuodun uuden toolbar-toiminnallisuuden pyyhkäisemällä ruutua ja valitsen ”Discussions” – hakutulos päivittyy ja kohdistuu valitsemaani tuloskategoriaan.

Googlen äänihakutoiminnallisuudet ovat tällä hetkellä saatavilla jo kaikilla merkittävillä mobiilialustoilla, ja on mielenkiintoista seurata miten alan toimijat alkavat hivuttaa äänentunnistusteknologiaa osaksi mobiilia käyttökokemusta. Kuten sanottu, mobiili haku on sinänsä vain yksi pieni osa tämän teknologian mahdollisuuksista. Mitä kaikkea onkaan mahdollista kehittää kun pian tunnistetaan laitteen lähipiirissä olevat puhuja(t), laitteen sijainti ja vaikkapa taustaäänet?

Oltuani yhteydessä palvelun suuntaan kävi ilmi, että sattumalta edellisen päivän tuotantoonsiirrossa canonical-tagi (joka on ko. palvelussa laajalti käytössä) oli mennyt rikki. Lisämausteensa virheen selvittelyyn teki se, että Webmaster Tools ei nähtävästi kertonut tästä mitenkään ylläpidolle välittömästi tapahtuneen jälkeen. Virhe tarkoitti siis käytännössä sitä, että canonical-tagin arvoon oli tullut merkkejä jotka eivät sinne kuuluneet. Tämän seurauksena Google-botti pyöri sivustolla sormi suussa, ei löytänyt canonical-tagissa määriteltyjä osoitteita ja hyvin pian tämän jälkeen (alle vuorokausi virheen tuotantoonviennistä) saitti putosi kokonaan indeksistä.

Onneksi palvelua hallinnoiva tiimi sai korjauksen nopeasti tuotantoon, ja jo alle vuorokauden sisällä tilanne normalisoitui virhettä edeltävään tilaan hakukonenäkyvyyden kannalta.

Jutun opetus? Jonkinlainen regressiotestaus kannattaisi ulottaa ainakin isoimpiin SEO-featureihin palveluissa, koska esimerkiksi kanonikalisointi voi tosiaan muuttua katastrofiksi–ja nopeasti.

Pitäisikö canonical-tagin käytöstä siis pidättyä kokonaan? Rand Fishkinin kommentti Dr. Peten postaukseen antaa mielestäni hyvän vastauksen tähän kysymykseen. Mikä tahansa SEO-feature väärin käytettynä voi aiheuttaa palvelun hakukonenäkyvyydelle suurtakin vahinkoa, mutta se ei saa olla syy jättää niitä käyttämättä. Kannattaa valita kullekin palvelulle sopivimmat tekniset tavat esim. tuplasisällön välttämiseksi, ja huolehtia siitä että nämä featuret koodataan (ja ylläpidetään) siten että vahinkojen todennäköisyys on minimoitu.

Google tekee tilinsä käytännössä täysin kontekstuaalisella mainonnalla, jonka keskeisin komponentti on käyttäjien hakuihin mainoksia kohdistava algoritmi. Samalla logiikalla Google kohdistaa myös mainosverkostonsa kautta muilla sivuilla käyttäjälle näytettävät mainokset. Ei siis ole ihme, että Google on viime vuodet kehittänyt raivokkaasti tapaa pystyä muuttamaan videoissa esiintyvä puhe tehokkaasti tekstiksi, koska tämä teksti on vuorostaan mahdollista muuttaa rahaksi mainosten kohdentamistarkkuuden kasvaessa huikeasti tämän myötä.

Marraskuussa 2009 Google ilmoitti, että valitut kumppanit saavat käyttöönsä tämän auto-caption -ominaisuuden (eli automaattisen puheentunnistuksen tekstiksi), ja kaikelle muulle englanninkieliselle materiaalille tarjolla on auto-timing, eli mikäli lataat palveluun englanninkielisen videon, voit ladata sen kyljessä mukaan tekstitiedoston ja Googlen algoritmi päättelee missä kohtaa mikäkin teksti esiintyy ja näyttää tekstit sen mukaisesti.

Toinen komponentti, jolla on mielenkiintoinen yhtymäkohta puheentunnistukseen, on reaaliaikainen käännöspalvelu, jonka viimeisintä versiota voi käydä kokeilemassa osoitteessa http://translate.google.com/. Vaikka käännös ei todellakaan aina osu kieliopillisesti kohdalleen, tekstin sisällön merkitys useimmiten on pääteltävissä – mikä lienee minkä tahansa kääntämisen perustehtävä.

Automaattisen puheentunnistuksen ja reaaliaikaisen käännöstyökalun  yhdistelmä avaa häkellyttäviä mahdollisuuksia tiedon löydettävyyden ja demokratisoinnin (sekä tietenkin monetisoinnin) näkökulmasta. Alla on esitetty Googlen omalta Youtube-kanavalta löytyvän Google Voice in Your Mobile Browser -videon avulla miten automaattista tekstitystä ja käännöstä saa kokeiltua käytännössä.

Valitse oikeasta alakulmasta “cc” ja “Transcribe Audio”

Palvelu ilmoittaa varmuudeksi, että kyseessä on Beta.

Tekstit näkyvät planssina videon päällä

Käännöksen saa päälle klikkaamalla “Translate Captions”

Kieliä on tarjolla viitisenkymmentä

Pian käännetyt tekstiplanssit alkavat juosta videon päällä

Kaiken kaikkiaan on todettava, että puheentunnistuksen horjuva taso tosiaankin vaatii vielä beta-leiman lyömisen palvelun päälle. Esimerkiksi lause “switch to the inbox to see all your transcribed voicemails and text messages you’ve received” on Googlen puheentunnistuksen mielestä “switch to the Imax to see all your transcript policeman’s and text messages you proceed”. Kun ko. lause vielä huonosta puheentunnistuksestä käännetään, vahinko kertautuu ja ruudulla lukee “siirtyä Imax nähdä kaikki transkriptio poliisi n ja tekstiviestejä jatkat”.

Hupaisin tästä videosta löytynyt yksittäinen tulkinta löytyy lopusta, jossa lukija pyytää katsomaan lisätietoja verkosta, “visit m dot google dot com”, ja konetulkin mielestä “visit and doctor will not come”…

Nähtäväksi jää, miten pian ominaisuus rullataan Youtubessa tuotantoon kaiken sisällön osalta, sekä miten pian puheentunnistusalgoritmi alkaa oppia muita kieliä kuin englantia.

Hakukoneoptimointiin vaikuttavia seikkoja kannattaa videoiden osalta miettiä siis vakavasti, ja mikäli yrityksesi tai yhteisösi tuottaa videoita osana verkkostrategiaa, tekstitystiedostojen lataaminen videoiden mukana palveluun ei ole missään nimessä turhaa puuhaa – sen voi tehdä manuaalisesti jo nyt. Tämä Googlen oma video näyttää miten homma Youtubessa tehdään.

Työkalupuolellakin on tapahtunut tämän osalta jo paljon, ja tässä Adoben sivuilta löytyvässä opasvideossa näytetään, miten Adobe Premieren avulla on mahdollista muuttaa puhe tekstiksi.

Alla Fonectan mobiililiiketoiminnan johtaja Toni Leppänen kertoo lisää sovelluksesta.

Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi iTunes App Storesta. Löydät lataussivulle osoitteesta http://www.16400.fi/iphone/

• maakohtaisia domainpäätteitä (esim. fruugo.nl)
• alidomaineja (esim. nl.fruugo.com)
• hakemistoja (esim. fruugo.com/nl)

Fruugossa päädyttiin tekemään strategia lopulta pohjautuen vahvaan .com -päädomainiin ja sen alle luotaviin maakohtaisiin hakemistoihin – esim. /nl kohdistettuna Hollantiin.

Lähinnä asia on tärkeä orgaanisen hakukoneliikenteen generoinnin kannalta, jotta palvelun sisällöillä olisi mahdollisuus sijoittua valitulla strategialla esim. paikallisissa Google-hauissa.

Fruugon päätyminen valittuun strategiaan oli monen tekijän summa, mutta jo muutaman kuukauden avoimen betan perusteella näyttäisi siltä että näin on mahdollista saavuttaa haluttu näkyvyys paikallisissa hakutuloksissa valituilla markkinoilla.

Google voi yleisesti ottaen yrittää päätellä esim. web-serverin IP-osoitteen perusteella mihin maahan sivusto voisi olla kohdistettu. Kohdistusta ei tarvitse miettiä mikäli sisältö jaellaan paikallisesta domainpäätteestä – esim. pääte .nl kohdistaa Googlen silmissä sivuston sisällön automaattisesti Hollantiin. Kohdistamista ei kuitenkaan kannata jättää yksinomaan Googlen päättelyn varaan. Geneeristen domainpäätteiden kohdistamisen sivustotasolla tai jopa hakemistotasolla voi tehdä Googlen Webmaster Toolsissa. Näin on tehty myös Fruugossa: jokainen maaversio jaetaan systemaattisesti omasta hakemistostaan, joka on puolestaan kohdistettu Webmaster Toolsissa ko. maahan. Alla kyseinen GWT-näkymä:

Tämä tarkoittaa myös sitä, että serverin ei tarvitse todellisuudessa fyysisesti sijaita kyseisessä maassa, jotta sivustolta palautettaisiin tuloksia vaikkapa hauilla jotka on rajoitettu maantieteellisesti (esim. “pagina’s uit Nederland” Google.nl -hakulaatikon alla)

Matt Cutts tekee aiheesta hyvän yhteenvedon Youtuben Googlen Webmaster Tools -kanavalla (joka muuten kannattaa ottaa seurantaan):

Myös käytettävyysnäkökulma tulee ottaa huomioon. Monet käyttäjät kirjoittavat selaimeensa sen kummemmin ajattelematta joko .com- tai .nl-päätteisen brändinimen halutessaan sivustolle, ja palvelukokemuksen tulisi silti olla niin hyvä (=paikallinen) kuin mahdollista. Fruugossa asia on hoidettu siten, että esim. fruugo.nl domainista tehdään 301 Moved Permanently -edelleenohjaus osoitteeseen http://www.fruugo.com/nl/nl/eur/. Jos hollantilainen käyttäjä toisaalta kirjoittaa selaimeensa fruugo.com, hänet ohjataan geoip-tutkinnan perusteella samaan osoitteeseen http://www.fruugo.com/nl/nl/eur/ – teemme siis kummassakin tapauksessa olettaman että kyseessä on hollantilainen kuluttaja, joka tahtoo tutkia tuotetietoa omalla kielellään ja nähdä hinnat euroina.

Aiheesta muuten löytyy käytännöllinen yhteenveto Hollantilaiselta SEO-saitilta: “SEO tutorial on ‘geo targeting’ and ‘language targeting’”

Tapahtuman virallinen nimi on eMetrics Marketing Optimization Summit, joka määrittelee itsensä seuraavasti:

“Marketing managers, web analysts and business intelligence experts have been meeting at the eMetrics Marketing Optimisation Summit since 2002 to learn how to increase the return on online investments.”

Olen ollut paikalla sekä 2007 että 2008, ja osallistun ehdottomasti myös tänä vuonna. Konferenssissa on paljon mittaustyökalujen edustajia, konsultteja, mutta myös loppukäyttäjiä. Kaikille löytyy varmasti paljon sparrauskavereita, ja viime vuonna Suomestakin oli erittäin runsaasti osanottajia kaikista kolmesta osallistujaryhmästä, loppukäyttäjistä esim. S-ryhmästä, Nokiasta ja Fruugosta.

Lisäksi myös kovimmat kansainväliset nimet kunnioittavat tilaisuutta läsnäolollaan: tänä vuonnakin paikalla ovat mm. Jim Sterne (kuten aina), Eric Peterson, Aurelie Pols ja Lars Johansson. Myös kotimainen presentoiva kaarti on kovaa tasoa – lauteille nousevat ainakin Petri Mertanen, Steve Jackson ja Vincent Kermorgant. Koska tilaisuus ei ole kasvanut jättiseminaariksi, tunnelma Tukholmassa on välitön ja rento, ja kaikkien puheille pääsee halutessaan vaivatta.

Myös tänä vuonna Search Marketing Expo järjestetään samassa tilassa, jolloin osallistuminen molempiin tapahtumiin onnistuu helposti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hakupuolen asiantuntijoita on helppo bongata ja jututtaa samalla kertaa. Itse sparrailin viime kerralla mm. Bill Huntin kanssa.

Saat tämän blogin lukijana 15% alennuksen osallistumismaksusta alennuskoodilla LEEVISE09 – toimi heti ja klikkaa:

eMetrics: http://www.emetrics.org/stockholm/2009/register.php

SMX: http://searchmarketingexpo.com/stockholm/2009/register

Alennus koskee kahden päivän konferenssipassia tai kombopassia ko. tapahtumiin. Huomaa myös, että erittäin edullinen Super Early Bird -hinta on voimassa 9. elokuuta asti, joten nopeat todella syövät hitaat. Tämänkin jälkeen 11.9. asti voimassa oleva Early Bird on vielä halpa, etenkin 15% alennuksella…

Tapaamisiin Tukholmassa!

Lisäys: Seokirjan kommentoijat havaitsivat näemmä muutoksen jo pari viikkoa sitten. Kellään tarkkaa tietoa siitä milloin vaihto tapahtui? Kovin kauan siitä ei voi olla.

WAA Finlandin hallituksen puheenjohtaja ja Naviatechin toimari Mertasen Petri avasi tilaisuuden ja kertoi muutamia avainlukuja WAA:n toiminnasta sekä kertoi hiukan lähitulevaisuuden suunnitelmista. Meneillään on esim. Web Analytics Association Finland ry:n perustaminen, jonka jälkeen mm. WAA Basecamp -tyyppisten koulutustapahtumien järjestäminen on paljon mutkattomampaa paikallistasolla. Kannattaa seurata WAA Finlandin saittia asian kehittymisen tiimoilta.

Illan ensimmäisen presentaation veti Eniron Erkko Simsiö, jonka esitys “SEM 360″ painotti monipuolisen hakemistonäkyvyyden etuja (mikä on tietysti luonnollista ottaen huomioon että Eniron liikevaihdosta n. puolet kertyy edelleen painotuotteista). Ennalta odotin hiukan tiukempia kysymyksiä yleisössä runsaslukuisena istuvalta Suomen SEO-eliitiltä Eniron edustajalle koskien vaikkapa hakemistospämmiä. Söderholmin Juha sentään kysyi hakukoneliikenteen osuudesta. Erkko mainitsi tämän pieneksi, ja sanoi että hakemiston kannalta palvelun pääsivu vetää paremmin. Mielenkiintoisia yleislukuja presentaatiosta jäi mieleeni kaksi: Eniron palveluita kaikilla markkinoilla yhteensä käyttää viikottain 10 000 000 kuluttajaa, ja hakuja tehdään vuositasolla 4 miljardia kappaletta.

Arttu Raittila Tuloksesta esitti hyvän yhteenvedon mittaamisen merkityksestä hakukonemarkkinoinnissa, ja esitteli mm. yleistajuisesti Snoobin pisteytysjärjestelmän. Myös case kalastuslupasivuston yhdistetystä hakuoptimoinnista ja -mainonnasta toivottavasti selvensi monen asiakaspuolella istuvan kuulijan ajatuksia aiheesta. Esityksen tärkein anti kuitenkin mielestäni oli se, että käytännössä pitäisi pyrkiä mittaamaan aivan kaikki käyttäjäinteraktio sivustolla, ja aina kun mahdollista myös asettaa mittauspisteille jokin arvo.

(Päivitys 30.5.2009: Tiivistelmä esityksestä löytyy nyt myös Tuloksen blogista)

Illan viimeinen presentaatio oli Get It Rightin Kristo Aaltosen ja heidän asiakkaansa Deferonin Tarmo Herlevin case hakukonemarkkinoinnin käytöstä IT-ulkoistuspalvelujen myynnissä. Asiastaan innostunutta yrittäjää on aina mukava kuunnella, ja tällä kertaa erityisesti koska molemmat lauteilla presentoineet herrat kuuluivat tähän ryhmään. Get It Rightin ja Deferonin pitkä yhteistyö näkyi hauskasti myös esityksessä, jossa Kristo ja Tarmo puhuivat toisiaan täydentäen kuin Tupu ja Hupu konsanaan. Presen tärkein sanoma itselleni oli ehdottomasti se, että myös asiakkaan täytyy sitoutua haku- ja mittausohjelman toteuttamiseen, jotta kumppanuudella saavutetaan todellisia tuloksia.

Viimeisenä lavalle kootussa paneelissa istuivat paikalla olevat WAA Finlandin hallituksen jäsenet, Sanoman Esa Peltonen, Trainers’ Housen Henry Morales ja Steve Jackson, jo mainittu Naviatechin Petri Mertanen sekä allekirjoittanut. Lienen jäävi arvostelemaan paneelin antia yleisön suuntaan, mutta se pitää todeta että kysymykset olivat poikkeuksetta loistavia – siitä kiitos kaikille.

Illan suurin voittaja ainakin lavalla olijoiden maininnoilla mitattuna taisi olla Snoobi johon viitattiin suunnilleen jokaisessa puheenvuorossa.

Tilaisuuden suurin anti WAWeissa on itselleni ollut uusien ihmisten tapaaminen ja sparrailu hyvässä hengessä. Konsultit ovat hiukan valitelleet esitysten syvyyden puutetta, mutta jos otetaan huomioon alan osaaminen asiakaspuolella Suomessa, uskon että monelle tilaisuudessa tulee myös uutta asiaa. Ja toinen tärkeä pointti tilaisuuksien järjestämisessä on toki saattaa asiasta kiinnostuneita asiakkaita ja alan toimijoita yhteen. Toivottavasti liidejä syntyi ja käyntikortit löytyivät keskiviikkoaamuna taskun pohjalta (fisuista huolimatta)!

WAWista ovat kirjailleet ajatuksiaan myös Olli Kopakkala sekä Panu Kuuluvainen. Kiitokset kaikille osallistujille, tapaamisiin syksyn WAWeissa.

(Päivitys 2.6.2009: Yhteenveto tapahtumasta englanniksi nyt myös Peten blogissa)

Hakukonemiehen ylivoimaisesti tärkein ominaisuus on tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, koska hakukoneisiin liittyvä tekeminen ylittää yleensä kaikki organisaatiorajat, eikä sinällään oikein istu mihinkään perinteisen online-tekemisen muottiin (siinä määrin kuin 15 vuotta vanhassa bisneksessä voi olla mitään “perinteistä”). Tähän liittyy kyky jutella sujuvasti sekä bisnestä että tekkiä. Hakukonemiehen täytyy yleisesti ottaen pystyä perustelemaan monia perustavaa laatua olevia käyttäjäkokemukseen ja teknologiaan liittyviä muutosvaatimuksia ja toiminnallisuuksia sekä markkinointijohdolle että järjestelmäarkkitehdeille.

Viime kädessä hakukonemiehen paras ystävä omasta mielestäni on kuitenkin se taitava koodari, joka taivuttaa joskus monimutkaisetkin portaalialustat tottelemaan hakukonemiehen tahtoa. Se kehittäjä, joka jaksaa selittää alustan eri komponenttien keskinäistä toimintalogiikkaa hakukonemiehelle niin kauan että lopulta keksitään yhdessä tapa hoitaa homma kotiin ja eurot viivan alle.

Tämä on ehkä samalla meikäläisen näkökulma keskusteluun siitä mikä määrittelee kovan tason hakukoneosaajan (samoilla linjoilla Kortelaisen kanssa).

Olen hakukonemiehenä saanut (ja saan tälläkin hetkellä) työskennellä monien huippukehittäjien kanssa, joten terveiset ja hatunnosto koko koodareiden ammattikunnalle!

Hiljattain julkaistu mahdollisuus tarkastella Helsingin ja Tampereen keskustojen katunäkymiä 02.fi:ssä on tervetullut lisä kotimaiseen hakemisto- ja hakukonemarkkinaan, joka on luvalla sanoen aavistuksen jähmeä Googlen sementoitua monopolistisen asemansa Suomessa. Vaikka Iso G avasikin hiljattain katunäkymiä esim. Italiassa, on epätodennäköistä että Helsingin (saati Tampereen) katuja saataisiin katsella suomalaisen Google Mapsin kautta vielä vähään aikaan. Ja kymppi vetoa että ainakin ruotsalaiset saavat katunäkymät Tukholmaan ennenkuin härmäläiset Helsinkiin…

Eräs mielenkiintoinen mauste Fonectan palvelussa on mahdollisuus astua ovesta kadunvarren liikkeisiin ja katsella myös sisällä ympärilleen. Ainakin Marimekon ja Iittalan kauppoihin pääsee Helsingissä Espalla, ja Tampereella voi pyörähdellä mm. Suomalaisessa Kirjakaupassa.

Propsit Fonectalle!