Omankin kokemukseni perusteella hyvä tai vähintäänkin tyydyttävä hakukonenäkyvyys on mahdollista saavuttaa monin eri tavoin, ja dogmaattisen “yhden totuuden” saarnaaminen on harvoin hedelmällistä. Etenkin tilanteissa, joissa mukana on brändi- tai teknistä legacya.

@Jani, kommentoin nyt tietysti casea tarkemmin tuntematta, mutta itselleni herää seuraavia ajatuksia:

- Jos saitin sisältö ja prospektien Google-haut ovat englanniksi, kohdentamiselle ei pitäisi varsinaisesti olla tarvetta? Voithan aina tehdä jotain IP-pohjaista saitin muokkausta kohdemarkkinasta tulevan liikenteen perusteella parantaaksesi käyttökokemusta?
- En olisi ehkä niin kranttu tuollaisessa tilanteessa mikäli liikennettä tulee myös muualta kuin alueelta johon haluat hakunäkyvyyden kohdistaa, varsinkaan jos tästä ei ole mitään haittaa. Summa summarum, koska mille tahansa saitille tulee lähes aina liikennettä mitä ihmeellisimmistä maailmankolkista, keskity kohdemarkkinoilla tarjoamaan hyvä käyttökokemus ja “unohda” turhat markkinat.
- Tarkkailisin joka tapauksessa hakuliikenteen suhteellista osuutta akselilla “oikeat” vs. “väärät” markkinat, ja alkaisin murehtia vasta sitten jos näyttää siltä että homma ei näytä toimivan. Siihen asti jättäisin kohdentamatta kokonaan.

sellaista kysyisin, että miten kohdistaisitte .com-domainin koko Euroopan alueelle? Sivusto on kokonaan englanniksi ja ei ole tarvetta/tarkoitusta tehdä maakohtaisia/kieliversioita sivuista. Tuo webmastersin valikko on siitä huono, että siinä ei ole kuin maat listattuna. Olisi parempi jos voisi kohdistaa esim. Western Europe. Laitoin nyt kokeeksi UK, mutta hyvä olisi näkyä myös erityisesti Pohjoismaiden ja Saksan jne. Googleissa. Kokemuksia?

Kyseisen serverin ip on jenkeissä, mutta serveriähän voi aina vaihtaa.

Subdomain vs subfolder ja mikä on parasta SEO mielessä on yksi paljon kiistelty asia. Väittelyä on esim siitä miten google tulkitsee alidomainit. Eli onko se kokonaan uusi saitti, trust rank 0 jne tai saako alidomaini jotain auktoriteettiä ja hyötyä itse domainista jos sellaista löytyy.

Perustelut domain-strategialle ovat useassa tapauksessa kuitenkin muualta kuin SEO perspektiivistä (esim branding, offline mainonta tai tekniikka). Jos mukana on SEO perspektiivi pitää ymmärtää miten olemassa olevaa vaihtoehtoa voi tai kannattaa hyödyntää SEO mielessä. Esim sivustorakenne, navigaatio ja ristiinlinkitykset maaversioiden välillä jne ovat hyvä miettiä siitä näkökulmasta minkä domain-strategian on valinnut.

Teimme toki valintaa edeltävää yleistä benchmarkkausta mutta emme mitään laajempaa tutkimusta jonka perusteella voisi sanoa mitään eri tapojen yleisyydestä.

Päädyimme .com-domainiin osittain siksi että alidomainit olivat kaiken kaikkiaan meille teknisesti haasteellisempi tapa, vaikkakin ne mahdollistavat mm. alidomainkohtaiset robots.txt -tiedostot.

Maapäätteissä on hiukan enemmän hallinnoitavaa, ja lisäksi markkinointinäkökulma pitää ottaa huomioon – yksi vahva domain-nimi ainakin dotcom-maailmassa voi osoittautua helpommaksi lyödä läpi kuin maapäätteiden kanssa pelaaminen jokaisessa eri markkinassa. Suurin esimerkki maadomaineja käyttävästä yrityksestä joka ensimmäisenä tulee mieleen on Nokia.

Muistelen muutama vuosi sitten tehneeni yhdelle asiakkaalle selvitystä samasta aiheesta ja silloin yhden domainin käyttö oli tosiaan aika haasteellinen ratkaisu juuri alueellisen hakukonenäkyvyyden kannalta.

Monikielisten palveluiden osalta tuo hakemistoihin luottaminen on tainnut olla se suosituin malli jo useamman vuoden ajan. Etenkin tuo alidomainien käyttö on kai monessa kohtaa ongelmallinen – käsittääkseni. Näin ainakin julkaisujärjestelmien näkökulmasta ja siitä miten palvelu saataisiin toimimaan mahdollisimman sujuvasti näiden eri domainien yli.

Erillisten maadomainien (kuten .fi ja .se) käyttäminen taitaa olla nykyisin se kaikkein vähiten käytetty ratkaisu (?) silloin kun liiketoiminta on kohtuullisen samankaltaista eri maantieteellisillä alueilla. Jos liiketoiminta eroaa merkittävästi eri alueilla (tai ylipäätään jos alueellinen toiminta on kovin itsenäistä), niin tällöin eri domainien käyttö lienee edelleen perusteltua joissain tilanteissa. Tosin käsittääkseni se ei yleensä ole juuri kovin järkevää – kuten itsekin artikkelissa juuri toteat.

Olivatko nuo muut vaihtoehdot kuinka todellisia kilpailijoita teidän tapauksessanne?