Sisällön kohdistaminen tiettyyn maahan Google Webmaster Toolsin avulla

Leevi Kokko, 13.9.2009.

Suunniteltaessa kansainvälistä sivustoa eräs asia joka kannattaa pitää visusti mielessä on maakohtainen domain-strategia: käytetäänkö mahdollisen paikallisen sisällön jakamiseen

Fruugossa päädyttiin tekemään strategia lopulta pohjautuen vahvaan .com -päädomainiin ja sen alle luotaviin maakohtaisiin hakemistoihin – esim. /nl kohdistettuna Hollantiin.

Lähinnä asia on tärkeä orgaanisen hakukoneliikenteen generoinnin kannalta, jotta palvelun sisällöillä olisi mahdollisuus sijoittua valitulla strategialla esim. paikallisissa Google-hauissa.

Fruugon päätyminen valittuun strategiaan oli monen tekijän summa, mutta jo muutaman kuukauden avoimen betan perusteella näyttäisi siltä että näin on mahdollista saavuttaa haluttu näkyvyys paikallisissa hakutuloksissa valituilla markkinoilla.

Google voi yleisesti ottaen yrittää päätellä esim. web-serverin IP-osoitteen perusteella mihin maahan sivusto voisi olla kohdistettu. Kohdistusta ei tarvitse miettiä mikäli sisältö jaellaan paikallisesta domainpäätteestä – esim. pääte .nl kohdistaa Googlen silmissä sivuston sisällön automaattisesti Hollantiin. Kohdistamista ei kuitenkaan kannata jättää yksinomaan Googlen päättelyn varaan. Geneeristen domainpäätteiden kohdistamisen sivustotasolla tai jopa hakemistotasolla voi tehdä Googlen Webmaster Toolsissa. Näin on tehty myös Fruugossa: jokainen maaversio jaetaan systemaattisesti omasta hakemistostaan, joka on puolestaan kohdistettu Webmaster Toolsissa ko. maahan. Alla kyseinen GWT-näkymä:

Google Webmaster Tools geosetting Tämä tarkoittaa myös sitä, että serverin ei tarvitse todellisuudessa fyysisesti sijaita kyseisessä maassa, jotta sivustolta palautettaisiin tuloksia vaikkapa hauilla jotka on rajoitettu maantieteellisesti (esim. “pagina’s uit Nederland” Google.nl -hakulaatikon alla)

Matt Cutts tekee aiheesta hyvän yhteenvedon Youtuben Googlen Webmaster Tools -kanavalla (joka muuten kannattaa ottaa seurantaan):

Myös käytettävyysnäkökulma tulee ottaa huomioon. Monet käyttäjät kirjoittavat selaimeensa sen kummemmin ajattelematta joko .com- tai .nl-päätteisen brändinimen halutessaan sivustolle, ja palvelukokemuksen tulisi silti olla niin hyvä (=paikallinen) kuin mahdollista. Fruugossa asia on hoidettu siten, että esim. fruugo.nl domainista tehdään 301 Moved Permanently -edelleenohjaus osoitteeseen http://www.fruugo.com/nl/nl/eur/. Jos hollantilainen käyttäjä toisaalta kirjoittaa selaimeensa fruugo.com, hänet ohjataan geoip-tutkinnan perusteella samaan osoitteeseen http://www.fruugo.com/nl/nl/eur/ – teemme siis kummassakin tapauksessa olettaman että kyseessä on hollantilainen kuluttaja, joka tahtoo tutkia tuotetietoa omalla kielellään ja nähdä hinnat euroina.

Aiheesta muuten löytyy käytännöllinen yhteenveto Hollantilaiselta SEO-saitilta: “SEO tutorial on ‘geo targeting’ and ‘language targeting’”

Lue lisää kategoriasta Google, Hakukoneet, Hakukoneoptimointi. Jos tahdot kommentoida, klikkaa tästä: 6 kommenttia. Tilaa kommentit RSS-syötteenä, tai lähetä trackback.

Jätä kommentti

Nimesi (pakollinen)

Sähköposti (ei näy muille, pakollinen)

Sivusto

Kommentit

6 kommenttia
  1. Perttu Tolvanen Syyskuu 13, 2009 21:40

    Kiitos hyvästä artikkelista. Hienoa, että Webmaster Tools mahdollistaa tämän.

    Muistelen muutama vuosi sitten tehneeni yhdelle asiakkaalle selvitystä samasta aiheesta ja silloin yhden domainin käyttö oli tosiaan aika haasteellinen ratkaisu juuri alueellisen hakukonenäkyvyyden kannalta.

    Monikielisten palveluiden osalta tuo hakemistoihin luottaminen on tainnut olla se suosituin malli jo useamman vuoden ajan. Etenkin tuo alidomainien käyttö on kai monessa kohtaa ongelmallinen – käsittääkseni. Näin ainakin julkaisujärjestelmien näkökulmasta ja siitä miten palvelu saataisiin toimimaan mahdollisimman sujuvasti näiden eri domainien yli.

    Erillisten maadomainien (kuten .fi ja .se) käyttäminen taitaa olla nykyisin se kaikkein vähiten käytetty ratkaisu (?) silloin kun liiketoiminta on kohtuullisen samankaltaista eri maantieteellisillä alueilla. Jos liiketoiminta eroaa merkittävästi eri alueilla (tai ylipäätään jos alueellinen toiminta on kovin itsenäistä), niin tällöin eri domainien käyttö lienee edelleen perusteltua joissain tilanteissa. Tosin käsittääkseni se ei yleensä ole juuri kovin järkevää – kuten itsekin artikkelissa juuri toteat.

    Olivatko nuo muut vaihtoehdot kuinka todellisia kilpailijoita teidän tapauksessanne?

  2. Leevi Kokko Syyskuu 14, 2009 08:14

    Kiitos kommentista, Perttu.

    Teimme toki valintaa edeltävää yleistä benchmarkkausta mutta emme mitään laajempaa tutkimusta jonka perusteella voisi sanoa mitään eri tapojen yleisyydestä.

    Päädyimme .com-domainiin osittain siksi että alidomainit olivat kaiken kaikkiaan meille teknisesti haasteellisempi tapa, vaikkakin ne mahdollistavat mm. alidomainkohtaiset robots.txt -tiedostot.

    Maapäätteissä on hiukan enemmän hallinnoitavaa, ja lisäksi markkinointinäkökulma pitää ottaa huomioon – yksi vahva domain-nimi ainakin dotcom-maailmassa voi osoittautua helpommaksi lyödä läpi kuin maapäätteiden kanssa pelaaminen jokaisessa eri markkinassa. Suurin esimerkki maadomaineja käyttävästä yrityksestä joka ensimmäisenä tulee mieleen on Nokia.

  3. Nico Syyskuu 16, 2009 18:15

    Alidomainit oli muutama vuosi sitten suosittuja varsinkin SEO -mielessä, mutta eivät enään minun käsityksen mukaan. Itse suosin erillisiä maadomaineja tai hakemistorakennetta. Tässäkään asiassa ei varmaan ole yhtä totuutta. Ja pitää muistaa että se mitä Matts Cutts sanoo ei aina ole absoluuttinen totuus. Varsinkin SEOon liittyvissä asioissa Google yleensä haluaa että ME uskoisimme että asiat on tietyllä tavalla vaikka näin ei olisikaan :-)

    Subdomain vs subfolder ja mikä on parasta SEO mielessä on yksi paljon kiistelty asia. Väittelyä on esim siitä miten google tulkitsee alidomainit. Eli onko se kokonaan uusi saitti, trust rank 0 jne tai saako alidomaini jotain auktoriteettiä ja hyötyä itse domainista jos sellaista löytyy.

    Perustelut domain-strategialle ovat useassa tapauksessa kuitenkin muualta kuin SEO perspektiivistä (esim branding, offline mainonta tai tekniikka). Jos mukana on SEO perspektiivi pitää ymmärtää miten olemassa olevaa vaihtoehtoa voi tai kannattaa hyödyntää SEO mielessä. Esim sivustorakenne, navigaatio ja ristiinlinkitykset maaversioiden välillä jne ovat hyvä miettiä siitä näkökulmasta minkä domain-strategian on valinnut.

  4. Jani Pennanen Syyskuu 24, 2009 09:46

    Hei,

    sellaista kysyisin, että miten kohdistaisitte .com-domainin koko Euroopan alueelle? Sivusto on kokonaan englanniksi ja ei ole tarvetta/tarkoitusta tehdä maakohtaisia/kieliversioita sivuista. Tuo webmastersin valikko on siitä huono, että siinä ei ole kuin maat listattuna. Olisi parempi jos voisi kohdistaa esim. Western Europe. Laitoin nyt kokeeksi UK, mutta hyvä olisi näkyä myös erityisesti Pohjoismaiden ja Saksan jne. Googleissa. Kokemuksia?

    Kyseisen serverin ip on jenkeissä, mutta serveriähän voi aina vaihtaa.

  5. Leevi Kokko Syyskuu 25, 2009 12:10

    @Nico, kiitos hyvistä pohdinnoista.

    Omankin kokemukseni perusteella hyvä tai vähintäänkin tyydyttävä hakukonenäkyvyys on mahdollista saavuttaa monin eri tavoin, ja dogmaattisen “yhden totuuden” saarnaaminen on harvoin hedelmällistä. Etenkin tilanteissa, joissa mukana on brändi- tai teknistä legacya.

    @Jani, kommentoin nyt tietysti casea tarkemmin tuntematta, mutta itselleni herää seuraavia ajatuksia:

    - Jos saitin sisältö ja prospektien Google-haut ovat englanniksi, kohdentamiselle ei pitäisi varsinaisesti olla tarvetta? Voithan aina tehdä jotain IP-pohjaista saitin muokkausta kohdemarkkinasta tulevan liikenteen perusteella parantaaksesi käyttökokemusta?
    - En olisi ehkä niin kranttu tuollaisessa tilanteessa mikäli liikennettä tulee myös muualta kuin alueelta johon haluat hakunäkyvyyden kohdistaa, varsinkaan jos tästä ei ole mitään haittaa. Summa summarum, koska mille tahansa saitille tulee lähes aina liikennettä mitä ihmeellisimmistä maailmankolkista, keskity kohdemarkkinoilla tarjoamaan hyvä käyttökokemus ja “unohda” turhat markkinat.
    - Tarkkailisin joka tapauksessa hakuliikenteen suhteellista osuutta akselilla “oikeat” vs. “väärät” markkinat, ja alkaisin murehtia vasta sitten jos näyttää siltä että homma ei näytä toimivan. Siihen asti jättäisin kohdentamatta kokonaan.

  6. Jani Pennanen Syyskuu 25, 2009 18:16

    @Leevi
    Ilman kohdennusta näytti tulevan suhteessa hyvin paljon trafiikkia jenkeistä ja ei siitä tosiaankaan haittaa ole, mutta lähinnä mietin sitä, että rankkaako maakohtaisissa googlen sivuissa jenkki-ip ilman kohdennusta heikommin kuin kohdennettu (siis esim. ei kohdennusta -> Pohjoismaat/Saksa rankkaus vs. UK-kohdennus -> Pohjoismaat/Saksa rankkaus) . Kyseessä siis euro-hinnoilla toimiva verkkokauppa, joten US-trafiikki ei ole välttämättä parasta ostopotentiaalia.

© All Content Copyright Leevi Kokko. Original theme by Speckyboy. Found at Wordpress Themes.  Clicky Web Analytics

Clicky